Ulkopuolisen kosteuden hallinnalla varmistetaan, että kiinteistöön ei synny piileviä kosteusvahinkoja
Kosteus ei pääse vaurioittamaan rakenteita, kun sade- ja sulamisvedet ohjataan asianmukaisesti pois rakennuksen seinustoilta. Asiantuntijan tekemä katselmus paljastaa mahdolliset ongelmat jo varhaisessa vaiheessa. Ehyt katto, toimivat vesikourut, rännit ja sadevesiviemärit sekä riittävän syvällä oleva salaojitus pitävät rakennuksen kuivana.
Yhä useammat isännöitsijät, kiinteistöhuollon työntekijät sekä asunto-osakeyhtiöiden osakkaat ja asukkaat ovat havahtuneet tarkkailemaan mahdollisia piileviä riskejä kiinteistössä. Kiinteistön kunnossa pysymisen kannalta on tärkeää ohjata sade- ja sulamisvedet hallitusti pois perustusten läheltä toimivilla sadevesikouruilla ja ränneillä sekä sadevesiviemäröinnillä ja salaojituksella.
”On todella tärkeää, että katto on ehyt ja veden ohjautuminen on hallinnassa. Sadevesiviemäröinnin lisäksi salaojituksella on huomattava merkitys kosteusvaurioiden torjunnassa”, sanoo kattoturvatuotteiden asiantuntija Timo Skarp Vesivekiltä.
Vesivek on pitkän linjan ammattilainen kiinteistön ulkopuolisen kosteuden hallinnassa. Palveluihin ja tuotevalikoimaan kuuluvat maksuttomat katselmukset, kattoremontit ja kattotuotteet, mittojen mukaan valmistettavat ja asennettavat vesikourut ja rännit sekä salaojitukset.
Muutaman vuosikymmenen ikäisessä rakennuskannassa saattaa olla rakenteellisia ratkaisuja, jotka eivät täytä nykymääräyksiä. Kiinteistöt on rakennettu oman aikansa rakennusmääräysten ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Nykyisin kosteusriskit tunnetaan paremmin, ja rakennusmääräyksiä on muutettu vastaamaan nykytietämystä.
”Asuntojen omistajat ovat nykyisin valveutuneita, ja havaittuaan ongelmia ottavat yhteyttä taloyhtiön hallitukseen ja isännöitsijään. Mahdollisten ongelmien ratkaiseminen on sitä helpompaa, mikä aikaisemmassa vaiheessa ne havaitaan”, sanoo Vesivekin salaoja-asiantuntija Hannu Heinonen.
Maksuton katselmus antaa mielenrauhaa
Asukkaat voivat pitää itse silmällä kattojen ja sokkelin kuntoa. Katon ja rännien kuntoa olisi hyvä tarkkailla kerran pari vuodessa, ja sokkelia tulisi pitää silmällä etenkin lumien sulaessa. Usein kosteuden hallinta mietityttää, ja tällöin voi pyytää ammattilaista tarkastamaan tilanteen. Harjaantunut asiantuntija havaitsee, tunnistaa ja osaa etsiä merkkejä mahdollisista haasteista kosteuden hallinnassa.
”Meiltä voi kutsua ammattilaisen tekemään maksuttoman kattokatselmuksen, jossa tarkastetaan vintin kunto ja tuulettuvuus, aluskatteet, läpiviennit sekä vesikatto. Usein katselmuksessa havaitaan, että kaikki on kunnossa. Tällöin annamme arvion, milloin kannattaisi tehdä seuraava laajempi katselmus”, Skarp sanoo.
”Salaoja- ja sadevesijärjestelmäkatselmuksessa käydään läpi tarkastus- ja keruukaivot sekä kivijalan kunto ja pihan kaadot. Katselmuksesta koostetaan raportti taloyhtiölle tai isännöitsijälle. Jos ongelmakohtia havaitaan, niin raporttiin sisällytetään suositukset tehtävistä toimenpiteistä. Raportti käydään läpi taloyhtiön hallituksen kanssa, jotta taloyhtiössä tiedetään, missä kunnossa kiinteistö on ja millä aikajänteellä olisi hyvä ryhtyä toimiin”, jatkaa Heinonen.
Ongelmana tiivistyvä vesi
Yläpohjan lämpövuodot, eristämättömät vesiputket ja vintin huono tuulettuvuus voivat aiheuttaa epäilyjä katon vuotamisesta, sillä ne saattavat aiheuttaa kosteuden tiivistymistä vintille. Ulkolämpötilan noustessa plussan puolelle tiivistynyt ja pakkasilla jääksi muuttunut kosteus sulaa ja vettä päätyy paikkoihin, joihin se ei kuulu.
”Kondensoitumisongelman syynä voivat olla kiinteistön rakenteelliset ongelmat tuulettuvuudessa tai katosta saattaa puuttua aluskatteet, jotka ohjaavat kondensoituneen veden pois”, sanoo Skarp.
Aluskatteettomia taloja löytyy tyypillisimmin 1960-1980-luvun rakennuskannasta. Uudemmissakin rakennuksissa aluskatteina on saatettu käyttää pahvia, joka hajoaa kostuttuaan.
Lämpövuotojen aiheuttamat kondensaatio-ongelmat voi havaita tarkistamalla vintin talvella. Vesikaton ja aluskatteiden kunnosta riippuen haasteet voi selättää pienilläkin korjauksilla, jotka estävät kosteusvaurion syntymisen ja kosteuden leviämisen.
Sulava lumi rasittaa rakenteita
”Viidennes vuotuisesta sadannasta ajoittuu talvelle, jolloin sade tulee lumena ja kertyy katolle. Seinustoille pudotessaan ja sulaessaan näin suuri vesimäärä aiheuttaa huomattavaa kosteusrasitusta. Lumiesteet huolehtivat, että lumi ei putoa suojasäällä seinustoille. Lumen sulaessa katolla sulamisvedet poistuvat vesikourujen ja rännien kautta hallitusti”, sanoo Skarp.
”Myös sateena tulevat vedet on ohjattava oikein, jotta kymmenien tuhansien sadevesilitrojen kuormitus ei rasita rakennusta”, lisää Heinonen.
Lumikuorma voi rikkoa lumiesteiden läpivientejä aiheuttaen kattoon reiän, joten katon kunto olisi hyvä tarkastaa aina talven jäljiltä. Myös vesikourut kannattaa tarkastaa samalla.
”Katolla voi käydä itse. Tässä omasta turvallisuudesta huolehtiminen on aina tärkeintä. Mikäli katolle ei voida mennä turvallisesti, kannattaa mieluummin kutsua ammattilainen paikalle”, Skarp sanoo.
Sade- ja sulamisvedet pois seinustoilta
Rakennuksen seinusta ja kivijalka ovat alttiita kosteudelle, mikäli patolevyjä ei ole asennettu tai salaojituksessa on puutteita. Savi-, hiekka- ja multapitoinen maa-aines kivijalan ympärillä ei läpäise kosteutta riittävän nopeasti, jolloin kosteus voi imeytyä kivijalkaan ja nousta kapillaarisesti rakenteisiin.
Kosteuden hallinnan ongelmista kertovia merkkejä ovat esimerkiksi kivijalan mustuminen, kalkkeutuminen tai pinnoitteen irtoaminen, tunkkainen haju sisätiloissa tai muurahaisten tunkeutuminen sisätiloihin.
”Talven taittuessa kevääksi kivijalan ympäristö sulaa ensimmäisenä. Kivijalan kosteutta voidaan hallita oikeanlaisilla pintamaiden kallistuksilla, patolevyillä ja käyttämällä kapillaarisoraa kivijalan ympärillä”, Heinonen kertoo.
Vanhemmassa rakennuskannassa salaojaputket on saatettu asentaa liian ylös, jolloin kosteus pääsee imeytymään maasta anturaan. Nykyisin salaojituksessa huolehditaan, että putken yläpinta jää anturan alapuolelle.
”Salaojia ei ole tarkoitettu sadevesien poistamiseen, vaan sadevedet ohjataan erilliseen viemärijärjestelmään. Näin kosteus pysyy hallinnassa, eikä rakennuksen alapuolinen kosteus kohoa”, toteaa Heinonen.
Lisätietoja: www.vesivek.fi
Teksti: Merja Maukonen
