Yhteisten tilojen turvallisuus vaatii selkeät vastuut ja säännöllistä valvontaa

Taloyhtiön yhteisten tilojen järjestys voi vaikuttaa pieneltä arjen kysymykseltä. Porrashuoneeseen jätetty lastenvaunu, kellarikäytävälle varastoitu huonekalu tai tekniseen tilaan kertyneet tavarat eivät kuitenkaan ole vain siisteysongelmia. Ne voivat haitata kiinteistön huoltoa, vaikeuttaa poistumista vaaratilanteessa ja lisätä paloturvallisuusriskejä.

Yhteisten tilojen turvallisuus edellyttää, että tilojen käyttötarkoitukset, säilytyskäytännöt ja vastuut ovat selvillä. Pelkkä järjestyssääntöjen laatiminen ei riitä, jos niiden noudattamista ei seurata tai havaittuihin puutteisiin ei puututa.

Poistumisreitit on pidettävä vapaina

Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava rakennuksen palo- ja poistumisturvallisuudesta. Uloskäytävät ja niille johtavat kulkureitit on pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä. Tavaraa ei saa säilyttää uloskäytävillä eikä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä. Myös helposti syttyvien materiaalien säilyttämiseen liittyy rajoituksia, jos ne aiheuttavat palon syttymisen tai leviämisen vaaraa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei porrashuoneita tai kellarikäytäviä voi käyttää ylimääräisen irtaimiston säilytyspaikkoina. Tavaroiden poistaminen kulkuväyliltä on tärkeää myös silloin, kun ne eivät ensi silmäyksellä vaikuta vaarallisilta. Hätätilanteessa savun täyttämässä porrashuoneessa liikkuminen voi olla vaikeaa, ja esteet voivat hidastaa sekä asukkaiden poistumista että pelastushenkilöstön toimintaa.

Myös teknisten tilojen, kuten sähköpääkeskusten ja ilmanvaihtokonehuoneiden, on pysyttävä käyttötarkoituksensa mukaisessa kunnossa. Huoltohenkilöstön on päästävä laitteiden luo esteettä. Tilojen turvallisuutta ei siksi pidä arvioida ainoastaan paloturvallisuuden näkökulmasta, vaan huomioon on otettava myös huollon ja kunnossapidon tarpeet.

Hallitus vastaa päätöksenteosta, isännöitsijä käytännön hallinnosta

Yhteisten tilojen järjestyksestä huolehtiminen edellyttää taloyhtiön toimijoiden yhteistyötä. Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnon ja kiinteistönpidon asianmukaisesta järjestämisestä. Isännöitsijä puolestaan hoitaa yhtiön päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Käytännössä vastuunjako kannattaa tehdä näkyväksi. Hallituksen on huolehdittava siitä, että turvallisuuteen liittyvät periaatteet ja toimintatavat ovat selvillä. Isännöitsijä voi koordinoida tarkastuksia, ohjeistusta ja puutteiden korjaamista sovitun työnjaon mukaisesti. Huoltoyhtiö puolestaan voi havaita kierroksillaan epäkohtia ja ilmoittaa niistä eteenpäin, jos tämä kuuluu sen tehtäviin.

Huoltoyhtiön rooli ja toimivalta määräytyvät kuitenkin sopimuksen perusteella. Huoltohenkilöstö ei automaattisesti vastaa kaikesta yhteisten tilojen valvonnasta, eikä se voi itsenäisesti ratkaista kaikkia asukkaiden tavaroihin liittyviä kysymyksiä.

Myös asukkailla on oma vastuunsa. Heidän tulee noudattaa tilojen käyttöä koskevia ohjeita ja ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista. Selkeä ilmoituskanava helpottaa ongelmien käsittelyä ja vähentää riskiä, että epäkohdat jäävät huomaamatta.

Ohjeet eivät yksin riitä

Turvallisuutta edistävät kirjalliset ohjeet, mutta niiden on oltava ymmärrettäviä ja käytännössä toteutettavissa. Taloyhtiön kannattaa määritellä, mitä missäkin tilassa saa säilyttää, miten puutteista ilmoitetaan ja kuka vastaa niiden käsittelyn käynnistämisestä.

Erityisen tärkeää on erottaa sallitut säilytystilat kulkuväylistä ja teknisistä tiloista. Esimerkiksi pyörille, lastenvaunuille ja ulkoiluvälineille voidaan järjestää niille soveltuva säilytyspaikka, jos kiinteistön tilat ja turvallisuusvaatimukset sen mahdollistavat. Ratkaisu ei kuitenkaan saa perustua siihen, että kulkuväylille jätettyjä tavaroita hyväksytään tilanpuutteen vuoksi.

Säännölliset tarkastuskierrokset auttavat havaitsemaan puutteet ennen kuin niistä muodostuu pysyvä ongelma. Tarkastuksissa voidaan käydä läpi porrashuoneet, kellarit, varastokäytävät ja tekniset tilat sekä varmistaa, että kulkureitit ovat vapaat ja tilat asianmukaisessa kunnossa. Havaitut puutteet on syytä dokumentoida, ja niiden korjaamiselle tulee sopia vastuuhenkilö ja aikataulu.

Jos asukas jättää tavaroitaan kiellettyyn paikkaan, asiaan on puututtava asiallisesti ja johdonmukaisesti. Ensimmäinen toimenpide on yleensä ohjeistaa asukasta poistamaan tavarat ja kertoa, mihin säilyttäminen on sallittua. Jos ongelma toistuu, taloyhtiön tulee arvioida jatkotoimet tilanteen ja sovellettavien sääntöjen perusteella.

Tavaroita ei pidä hävittää tai siirtää omin päin ilman, että menettelyn oikeudellinen peruste on selvitetty. Erityisesti asukkaan omaisuuteen puuttuminen edellyttää huolellisuutta.

Turvallisuus on jatkuvaa kiinteistönpitoa

Yhteisten tilojen järjestys kannattaa sisällyttää taloyhtiön normaaliin ylläpitoon. Vastuiden kirjaaminen huoltosopimuksiin, tarkastusten aikatauluttaminen ja ilmoitusten käsittelyn sopiminen tekevät turvallisuudesta järjestelmällistä. Samalla on hyvä varmistaa, että kiinteistön pelastussuunnitelma ja asukkaille annettavat turvallisuusohjeet vastaavat kohteen tarpeita silloin, kun pelastussuunnitelma vaaditaan.

Erityistä huomiota tarvitaan myös vuodenaikojen vaihtuessa, kun esimerkiksi polkupyörät, ulkoiluvälineet ja talvivarusteet lisäävät säilytystilan tarvetta. Tilanahtaus ei kuitenkaan poista turvallisuusvaatimuksia, vaan voi olla peruste arvioida säilytysratkaisuja uudelleen.

Taloyhtiön turvallisuus ei rakennu yksittäisistä kielloista tai satunnaisista siivouspäivistä. Se syntyy selkeästä vastuunjaosta, toimivista käytännöistä ja siitä, että havaittuihin puutteisiin puututaan. Kun hallitus, isännöitsijä, huoltoyhtiö ja asukkaat tietävät oman roolinsa, yhteiset tilat pysyvät paremmin turvallisina ja kiinteistön ylläpito sujuu suunnitelmallisesti.

Teksti: Petri Charpentier