Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Ympäristöministeriö valmistelee uutta asuinrakennusten korjausrakentamisen avustusta

Hallitus linjasi kehysriihessä uudesta määräaikaisesta asuinrakennusten korjausrakentamisen avustuksesta. Avustukseen ja sen hallinnointikustannuksiin on varattu 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027.
Kuva: Pexels

“Korjausrakentamisen edistäminen on merkittävä työllisyystoimi. Uuden avustuksen myötä saadaan liikkeelle lukuisia energiatehokkuutta parantavia remontteja”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.  

Avustus suunnataan asuinrakennusten korjausten yhteydessä tai erillisinä toimenpiteinä tehtäviin rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi parantaviin toimiin. Valtio tuki asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia korjauksia energia-avustuksella vuosina 2020–2023. Uusi avustus hyödyntää aikaisemman avustuksen mallia. Viimeksi rakennuksen energiatehokkuutta piti parantaa vähintään 20 prosenttia lainsäädännön edellyttämää energiatehokkuutta paremmaksi.

Avustusta voivat saada asunto-osakeyhtiöt sekä valtion tuella rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeustaloja omistavat yhteisöt. Avustuksessa ei edellytetä perusparannuskorkotukilainan käyttöä.

Kuva: Pexels

Avustuksella tavoitellaan suunnitteilla olevien remonttien nopeuttamista sekä uusia korjaushankkeita. Tarkoituksena on, että avustusta voitaisiin myöntää takautuvasti hankkeisiin, joiden tarjouspyynnöt on hyväksytty tai urakkasopimukset allekirjoitettu ja rakennustyöt alkaneet aikaisintaan 1.6.2026.

Ympäristöministeriö valmistelee valtioneuvoston asetusta, jossa määritellään tarkemmin muun muassa avustuksen ehdot ja avustusmäärä. Asetusluonnos on tarkoitus lähettää lausunnoille toukokuussa. 
 
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus valmistelee avustuksen käytännön hallinnointia. Avustushaun käynnistymisen aikataulusta ja hakemusten jättämisestä viestitään myöhemmin.

Korjausrakentamisen lisäämiseksi on valmisteilla ympäristöministeriössä myös asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksen kehittäminen, jossa uudet takausehdot on tarkoitus saada voimaan 1.1.2027 alkaen. Kehysriihessä linjattiin myös asuintalovarauksen korotuksesta ja kotitalousvähennyksen korotuksesta, joiden valmistelu tapahtuu valtiovarainministeriössä.

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Radonpitoisuus laskee jopa 90 prosenttia ilmanvaihtoa parantamalla

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Yksi huomaamaton virhe kynttilän kanssa voi sytyttää koko kodin tuleen

Liian lähelle verhoa tuotu kynttilä tai hetkeksi valvomatta jätetty liekki voi muuttaa tunnelmahetken tulipaloksi. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva muistuttaa pimeän vuodenajan kynttiläriskeistä: turvallinen kynttilänpoltto edellyttää palamatonta alustaa, riittävää etäisyyttä syttyviin materiaaleihin ja jatkuvaa valvontaa.

Hyvä sisäilma syntyy toimivasta ilmanvaihdosta ja suunnitelmallisesta ylläpidosta

Ilmanvaihto vaikuttaa kiinteistöjen terveellisyyteen, energiankulutukseen ja käyttäjien viihtyvyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen ja rakennusten tiivistäminen korostavat hallitun ilmanvaihdon merkitystä. Pelkkä tekninen järjestelmä ei kuitenkaan takaa hyvää sisäilmaa, vaan tarvitaan myös oikeaa mitoitusta, toimivaa automaatiota, säännöllistä huoltoa ja järjestelmällistä seurantaa.

Korjausten rahoitus ja vakuutusturva koettelevat taloyhtiön taloutta

Taloyhtiön taloudellinen kantokyky punnitaan usein silloin, kun edessä on suuri remontti tai kiinteistössä sattuu vahinko. Lainarahoituksen ehdot, kasvavat korjaustarpeet ja vakuutusten rajaukset kytkeytyvät toisiinsa. Hallituksen ja isännöitsijän tehtävänä on varmistaa, että yhtiö pystyy ennakoimaan kustannuksia ja varautumaan myös odottamattomiin tilanteisiin.

Hallintaanottomenettelyn uudistuneet tiedoksiantotavat

Hallintaanotto on asunto-osakeyhtiölaissa säädetty menettely, jolla taloyhtiö voi puuttua tilanteeseen, jossa osakas tai muu huoneiston käyttäjä laiminlyö velvollisuuksiaan. Menettely etenee kahdessa vaiheessa. Ensin hallituksen on annettava osakkaalle, vuokralaiselle ja muulle mahdolliselle käyttöoikeuden saaneelle kirjallinen hallituksen varoitus. Varoituksesta tulee käydä selville, mistä laiminlyönnistä on kyse ja että huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan, jos tilanne ei korjaannu.

Pääkirjoitus: Turvallisuus on yhteinen asia

Taloyhtiön turvallisuudesta puhutaan usein vasta silloin, kun jotakin tapahtuu. Kun parvekelasi putoaa kadulle, tulipalo syttyy kerrostalossa tai ihminen loukkaantuu liukkaalla pihalla, herää kysymys siitä, olisiko vahinko ollut estettävissä. Monessa tapauksessa olisi. Silti turvallisuus jää helposti muiden, kiireellisemmiltä tuntuvien asioiden varjoon.

Keittiöt nykypäivään

Taloyhtiön yhteishankintana tehtävä keittiöremontti säästää kustannuksia. Ilmanvaihdon automatisointi ehkäisee kosteusvaurioiden riskiä ja parantaa asumismukavuutta, joten nykyaikaiseen huippuimuriin ja liesikupuun tai -tuulettimeen

”Yhteydenottojen määrä on kasvanut”

Torjunta-alan asiantuntija tuntee tuholaisten tavat ja tietää kuinka niistä pääsee eroon Tuholaistorjunta on kasvava ala. Ilmastonmuutos ja ihmisten liikkuminen ovat laajentaneet

Miten edetä vahingon sattuessa?

Vahinkoalan Auktorisointiryhmän julkaisemassa ohjeessa opastetaan, kuinka vahinkoprosessissa edetään. Ensimmäisenä tehdään vahinkokartoitus, jonka perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Ennen purku- ja korjaustöiden aloittamista tulee

Vastuullista vahinkosaneerausta

YLEISIMPIÄ ASUINKIINTEISTÖISSÄ sattuvia vahinkoja ovat paikallisista putkivuodoista aiheutuvat kosteusvauriot ja asunnossa tai parvekkeella sattuvat palovahingot. ”Palovahinkojen tapauksessa sammutustyöt aiheuttavat kohteeseen vesivahingon,