Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Suomalaisissa kiinteistöissä rakennusautomaatiojärjestelmät, kulunvalvonta, ilmanvaihdon ohjaus, lämmönjakokeskusten BMS-järjestelmät sekä erilainen IoT-anturointi ovat arkipäivää. Digitalisaation myötä kiinteistöjen tekniset järjestelmät ovat kytkeytyneet entistä vahvemmin verkkoon, mikä on lisännyt sekä toiminnallisuuksia että haavoittuvuuksia.

Kyberturvallisuus on noussut keskeiseksi kysymykseksi myös kiinteistöalalla. Rakennusautomaation heikot salasana- ja tunnistautumiskäytännöt ovat nousseet esiin myös viranomaishavainnoissa. Yksittäisen järjestelmän tietoturva ei kuitenkaan enää määritä kokonaisriskiä, vaan ratkaisevaa on koko teknisen ympäristön hallinta.

Monimutkainen järjestelmäkokonaisuus kasvattaa hyökkäyspintaa

Kiinteistöjen operatiivinen teknologia koostuu usein useista eri järjestelmistä, laitteista ja toimittajista. Rakennusautomaatio, IoT-laitteet, valvontajärjestelmät ja BMS-ratkaisut muodostavat laajan ekosysteemin, jossa eri toimijat tarvitsevat pääsyä samoihin ympäristöihin.

Kun järjestelmiä lisätään vuosien aikana eri urakoiden, huoltosopimusten ja teknologiapäivitysten yhteydessä, kokonaisuus voi muuttua vaikeasti hallittavaksi. Samalla syntyy tilanne, jossa yksittäisellä kiinteistöllä voi olla suuri määrä käyttäjätunnuksia, etäyhteyksiä ja käyttöoikeuksia ilman selkeää kokonaiskuvaa niiden omistajuudesta.

Riski ei tällöin synny pelkästään teknisistä haavoittuvuuksista vaan siitä, että järjestelmien käyttöä ei hallita yhdenmukaisesti.

Yhteiskäyttötunnukset jäävät elämään järjestelmiin

Monissa kiinteistöissä käytetään edelleen yhteisiä ylläpitotunnuksia tai geneerisiä käyttäjätilejä, joiden avulla useampi henkilö pääsee samoihin järjestelmiin. Käytäntö voi helpottaa arjen toimintaa, mutta samalla yksittäisten käyttäjien toimien jäljitettävyys heikkenee.

Erityisen haastava tilanne voi syntyä aliurakoitsijoiden ja ulkoisten palveluntuottajien kohdalla. Järjestelmiin avataan käyttöoikeuksia huoltoa, ylläpitoa tai etätukea varten, mutta pääsyoikeuksien voimassaoloa ei välttämättä rajata ajallisesti. Jos henkilöt vaihtuvat tai sopimukset päättyvät, vanhoja tunnuksia voi jäädä aktiiviseksi järjestelmiin pitkäksi aikaa.

Puutteellinen offboarding eli käyttöoikeuksien poistaminen kasvattaa riskiä huomaamatta. Käytännössä kiinteistöön voi jäädä pääsyjä, joiden olemassaolosta ei enää ole selkeää tietoa.

Hallintamallit korostuvat teknisten ratkaisujen rinnalla

Kiinteistöjen OT-ympäristöjen kyberturvallisuudessa huomio kohdistuu yhä enemmän hallintamalleihin ja toimintatapoihin. Keskeisiä käytäntöjä ovat yksilölliset käyttäjätunnukset, selkeä käyttöoikeushallinta sekä säännöllinen auditointi.

Erityisen tärkeäksi nousee ulkopuolisten toimijoiden pääsynhallinta. Vendor access -käytännöissä käyttöoikeuksille voidaan määrittää aikarajauksia, käyttöoikeudet voidaan rajata vain tarvittaviin järjestelmiin ja niiden käyttöä voidaan tarkastella säännöllisesti.

Älyrakennusten kyberturvallisuudessa kyse ei ole enää vain yksittäisten laitteiden suojaamisesta. Olennaista on hallita sitä, kuka järjestelmiin pääsee, millä oikeuksilla ja kuinka kauan.

Teksti: Toimitus
Kuvat: Pexels

Jaa tämä artikkeli: 

Turvallisuus

Varmista viranomaisviestinnän sujuvuus

Sisätiloihin asennettava peittoaluelaajennus parantaa viranomaisverkon kuuluvuutta Viranomaisviestintä tapahtuu usein haastavissa kommunikaatio-olosuhteissa ja vaatii luotettavia sekä tehokkaita viestintäratkaisuita. Peittoaluelaajennukset varmistavat viranomaisverkon eli

Katkaise tulen tie!

Palokatkot, savunpoistojärjestelmät ja väestönsuojat ovat keskeinen osa taloyhtiön paloturvallisuutta Paloturvallisuus on niin taloyhtiön hallituksen, isännöitsijän kuin sen asukkaidenkin yhteinen asia. Yksi

Talotekniikan TT-sertifikaatille FINAS akkreditointi

Talotekniikkaurakoitsijoiden oma laatusertifikaatti, TT-sertifikaatti, on nyt FINAS-akkreditoitu tuote. FINAS hyväksyi 7.5.2020 Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n akkreditointipäätöksen S041-laajennuksen koskemaan myös TT-sertifikaattia.

Suojakäsineet turvaavat tiukoissakin tilanteissa

Sertifioidut vinyylipintaiset suojakäsineet soveltuvat muun muassa rakennus-, asennus- ja kiinteistötöihin. Niillä voidaan parantaa työturvallisuutta myös monilla teollisuuden aloilla, kuljetuksessa ja logistiikassa

Onko rivitalonne ullakko paloturvallinen?

Rivitalopaloja on Suomessa keskimäärin 300 vuodessa, osa johtaa kiinteistön täydelliseen tuhoutumiseen. Vesivek on kehittänyt ensimmäisen kattosaneerauksen yhteydessä toteutettavan palokatkoratkaisun, joka luotettavasti

Taloyhtiöt talvikauteen

Kiinteistössä ja sen pihapiirissä on paljon tehtävää ennen pakkasten ja lumien tuloa. Talven aiheuttamat ongelmat voidaan minimoida, jos taloyhtiö varautuu niihin

Rakennukseen älyä saneerauksen yhteydessä

Asumisen turvallisuutta, mukavuutta, energiatehokkuutta ja terveellisyyttä palvelevien älykkäiden ratkaisujen määrä lisääntyy jatkuvasti ja yhä useampi pohtii näiden tekniikoiden tuontia omaan olohuoneeseensa.

Ovet Uusiksi

Ovet kestävät pääsääntöisesti kymmeniä vuosia. Remontti on ajankohtainen, kun ovet ovat rapistuneet tai kärsineet kosteusvaihteluista. Huonokuntoisten ovien kunnostaminen tai uusiminen on

Palokatkot kunnossa?

Monessa taloyhtiössä tietämys palokatkoasioista on liki olematon Paloturvallisuus on yksi taloyhtiöiden suurimpia prioriteetteja silloin, kun puhutaan asukkaiden terveydestä ja turvallisuudesta. Toimiva

Uinuva uhka työmaalla

Asbestitöissä tarvitaan vankkaa ammattitaitoa Ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloissa täytyy kartoittaa mahdolliset asbestiongelmat jo remontin suunnitteluvaiheessa. Arkipuheessa näytteenotto, asbestikartoitus, laboratorioanalyysi sekä

Rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen

– riittävätkö katselmoinnit aika-ajoin vai vaaditaanko jatkuvaa mittaamista? Suomessa kiinteistön omistajalla on vastuu rakennusten turvallisuudesta. Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista säädetyn