Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Hiljainen ja huomaamaton huoneistokohtainen ilmanvaihto

Kaikkia MyVallox -ilmanvaihtokoneita voi ohjata etänä. Isännöitsijä tai huoltomies näkevät pilvipalveluun kytkettyjen koneiden toiminnan ja vikatilat etänä.

Taloyhtiön asukkaat ja kiinteistöstä huolehtivat toivovat huoneistokohtaiselta ilmanvaihdolta luotettavuutta, mahdollisuutta vaikuttaa sen tehoon sekä huomaamatonta ja hiljaista toimintaa. Mahdollisuus etäohjaukseen helpottaa isännöitsijän työtä.

Huoneistokohtainen ilmanvaihto on paras ratkaisu taloyhtiöissä, sillä silloin ilmanvaihto joustaa asukkaiden erilaisten elämänrytmien mukaan.

Ilmanvaihdon äänellä on merkitystä!

Ilmanvaihdosta ei saa kuulua asumista häiritsevää ääntä. Niiden muodostumiseen voi olla useita syitä, ja huomaamaton ja hiljainen ilmanvaihtojärjestelmä on ammattitaitoisen iv-suunnittelijan taidonnäyte. Koska myös ilmanvaihtokoneiden vaipan läpi tulevissa äänissä on eroja, laitevalinnassa kannattaa vertailla ääniteknisiä ominaisuuksia.

kuva
Vallox 99 MV -ilmanvaihtokoneen alhainen äänitaso on Valloxilla tehdyn ilmateknisen suunnittelun ansiota. Kokonaisuus koostuu huolellisesta ilmavirtojen optimoinnista, tarkkaan valituista komponenteista ja ilmanvaihtokoneen rungon erinomaisesta äänieristyksestä.

Vaikka kokemus äänestä on aina yksilöllistä, voidaan äänten tasoja havainnollistaa desibelein: jääkaappi pitää ääntä keskimäärin 40 dB, hiustenkuivain 90 dB ja kuiskauksen äänitaso on 30 dB. Vallox 99 MV -ilmanvaihtokoneen vaipan läpi tulevat äänet ovat vain 29 dB, kun ilmanvaihdon teho on 30 dm³/s 60 Pa. Se on siis jopa kuiskaustakin hiljaisempi!

Vallox 99 MV -koneella äänitaso jää alle 38 dB:n jopa yli 70 l/s ilmanvaihdolla (LpA dB(A) 10m²). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että samanlainen kone voidaan asentaa taloyhtiön eri kokoisiin asuntoihin. Se helpottaa sekä ilmanvaihtosuunnittelua, huoltoa kuin käytön opastusta.

Etäohjaus auttaa isännöitsijän työssä

Jos taloyhtiön MyVallox-ilmanvaihtokoneet on kytketty MyValloxCloud -pilvipalveluun, isännöitsijä tai huoltoyhtiö voi tarkastella ja säätää sen kautta koneiden toimintaa, nähdä vikatilat, tarkastella kosteus- ja hiilidioksiditilastoja ja lämpötiloja ja jopa säätää esimerkiksi tuloilman lämpötiloja.

kuva
Kuiskaustakin hiljaisempi Vallox 99 MV -ilmanvaihtokone on sijoitettu kerrostaloasunnon kylpyhuoneeseen pesutornin päälle. Sijoituspaikkana se onkin mitä mainioin: kone on helposti huollettavissa ja kondenssiveden johtaminen viemäriin onnistuu märkätiloissa hyvin. Valkoiseksi maalattu kattoasennuslevy viimeistelee siistin asennuksen.

Kun asukas ottaa yhteyttä liittyen asuntonsa ilmanvaihtoon, isännöitsijä tai huoltomies näkevät pilvipalvelusta ilmanvaihdon tilanteen etänä. Tämä siis voi säästää turhilta huoltokäynneiltä.

CTA

Määräaikaishuollot ovat tärkeitä

Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon huolto, kunnossapito ja korjaukset kuuluvat taloyhtiölle. Myös suodattimien vaihto on taloyhtiön vastuulla, ellei taloyhtiön säännöissä ole toisin sovittu. Kun IV-koneet on liitetty etäohjaukseen, isännöitsijä saa tarvittavista huolloista ja suodattimien vaihdoista muistutuksen. Ilmanvaihtokonetta tulisikin huoltaa säännöllisesti, jotta ilma virtaa koneen läpi tarkoituksenomaisesti ja sisäilma asunnoissa pysyy raikkaana. Lisäksi tehokas suodatus vähentää myös kanaviston puhdistuksen tarvetta. Siksi suodattimien puhdistus ja vaihto kannattaakin tehdä säännöllisesti. Suositeltu vaihtoväli on 6 kuukautta.

Lisätietoja: www.vallox.com

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Mikä on sopivin lämmitysmuoto taloyhtiölle?

Kiinteistöjen lämmitys on noussut viime vuosina entistä tarkemman taloudellisen ja teknisen pohdinnan kohteeksi. Energian hinnan vaihtelut, ympäristövaatimukset sekä taloyhtiöiden kiristyvä kustannuspaine

Korjaaminen on parasta kiertotaloutta

Kirjoittaja: Eelis Rytkönen   Tiedeyhteisö kertoo karua tarinaa, kuinka tallustelemme kolmoiskriisissä kärventyvällä planeetalla, jossa luontokato, ilmastonmuutos ja saastuminen kirittävät toisilleen oivallisia

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.