Sovittelu on tehokkain ratkaisu
Tupakointikieltoja taloyhtiöihin on jaettu maltillisesti. Äärimmäistä keinoa eli uhkasakkoja kiellon rikkomisesta ei ole annettu Helsingissä lainkaan.
Tupakkalaki on mahdollistanut taloyhtiöille jo vuodesta 2017 hakea tupakointikieltoa taloyhtiön parvekkeille ja pihamaalle. Mahdollisuutta ei ole käytetty niin paljon kuin luulisi. Suomen suurimmassa kaupungissa Helsingissä tupakointikieltoja on määrätty kolmessa vuodessa alle sata.
Laura Lithenius, lakiasiaintuntija Isännöintiliitosta kertoo, että yhteydenotot heillekin ovat vähentyneet alun innostuksen jälkeen.
”Osittain asiaan voi vaikuttaa tällä hetkellä myös koronavirusepidemia, kun isännöinnissä ja taloyhtiöissä keskitytään hoitamaan taloyhtiön arjen pyörittäminen mahdollisimman turvallisesti. Toisaalta epidemia voi myös lisätä ilmoituksia naapurin häiritsevästä tupakoinnista”, Lithenius toteaa.
Valvonta vaikeaa
Isännöintiliitto on antanut tupakointikieltoja koskien lähinnä neuvoja, sillä päätöksen tupakointikielloista tekee kuntien terveysviranomainen.
”Yhtiökokouksessa voidaan tehdä päätös yhtiöjärjestyksen muutoksesta ja lisätä tupakointikielto parvekkeille. Kaikkien osakkeiden on hyväksyttävä muutos. Yhtiökokous voi myös päättää hakea tupakointikieltoa parvekkeille kunnan terveysviranomaiselta enemmistöpäätöksellä. Huoneiston tupakointikielloissa viranomaisen kynnys tupakointikiellon määräämiseen on korkeampi kuin parvekkeilla”, Lithenius kertoo.
Lithenius kannustaa taloyhtiöissä yhteiseen sopimiseen, sillä pysyvät tulokset ovat näin parempia ja sopu säilyy. Hän muistuttaa, että uusissa taloyhtiöissä tupakointikielto voidaan kirjata suoraan yhtiöjärjestykseen. Kukaan taloyhtiön osakas ei voi kuitenkaan vahdata muita, vaan kiellon rikkominen on viranomaisen asia.
”Tupakointikiellon valvonta on se ongelmakohta, sillä viranomaisen on todettava kiellon rikkominen ja vain viranomainen voi määrätä tarvittaessa uhkasakon kiellon rikkomisesta”, Lithenius muistuttaa.
Hakemusmäärä hienoisessa kasvussa
Tiimipäällikkö Päivi Vepsäläinen Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksiköstä kertoo, että tupakointikieltoja on haettu taloyhtiöihin viime vuonna 42 kappaletta.
”Osa viime vuoden hakemuksista on vielä käsittelemättä, mutta kaiken kaikkiaan kieltopäätöksiä on lain voimaan tulon jälkeen annettu Helsingissä 92 kappaletta”, Vepsäläinen kertoo.
Määrä ei vaikuta kovinkaan suurelta Suomen suurimmassa kaupungissa. Hakemuksia on kuitenkin tullut alkuvuodesta enemmän kuin viime vuonna. ”Tänä vuonna hakemuksia on tullut 9 kappaletta. Koronatilanne ei ole todennäköisesti vielä vaikuttanut asiaan, koska hakemukset ovat tulleet yleensä vasta syksypainotteisesti kevään yhtiökokouksissa tehtyjen päätösten jälkeen”, Vepsäläinen jatkaa. Viimeisenä uhkakeinona tupakointikiellon rikkomisesta voidaan määrätä uhkasakko. Ainakaan Helsingissä mahdollisuutta ei ole vielä käytetty. Itse asiassa ei kertaakaan.
”Uhkasakkoja ei ole vielä määrätty”, Vepsäläinen toteaa.
Kuinka hyvin terveysviranomaiset sitten pystyvät valvomaan tupakointikieltoja? Hekään eivät pysty vahtimaan pihoilla, kuka käy tupakalla ja kuka ei.
”Kieltojen valvonta on haastavaa, koska tupakointitilanteet ovat usein satunnaisia ja valvontakäyntien ajoittaminen on siten vaikeaa”, Vepsäläinen myöntää.
Yhteys viranomaiseen hyvissä ajoin
Vepsäläinen suosittelee, että kunnan terveysviranomaiseen oltaisiin jo hyvissä ajoin yhteydessä, kun taloyhtiöissä haetaan tupakointikieltoa.
”Yhtiön hakemusta valmistelevan on hyvä olla yhteydessä kunnan tupakkalakia valvovaan viranomaiseen jo käynnistäessään hanketta”, Vepsäläinen muistuttaa.
Tupakointikieltoa haettaessa kannattaa myös olla selvillä perusteista, joilla tupakointikieltoja määrätään.
”Kunnan on määrättävä tupakointikielto hakemuksessa mainittuihin tiloihin, jos tiloista voi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin”, Vepsäläinen kertoo.
Parvekkeille ja muille ulkotiloille kuten terasseille ja pihoille tupakointikiellon määräämisen kynnys on matalampi, mutta kuten Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius mainitsi, ongelmaksi voivat muodostua sisätilat.
”Huoneistoon sisälle kieltoa määrättäessä vaaditaan perusteellinen rakenteellinen selvitys tupakansavun siirtymisestä toiseen huoneistoon sekä sen estämiseksi tarvittavien korjaustoimien laajuuden ja kustannusten kohtuuttomuudesta”, Vepsäläinen sanoo.
Voiko tupakointikiellosta sitten valittaa?
”Tupakointikieltopäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen”, Vepsäläinen kertoo.
Teksti: Esa Pesonen
Kuvat: Pixabay
