Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Kiinteistöjen lämmityksen älyohjaus säästää energiaa ja kustannuksia

Asuntosäätiön peruskorjattu kiinteistö Järvenpään Pöytäalhonkuja 6:ssa.

Tulevalla lämmityskaudella on Suomessakin edessä energiansäästötalkoot. Lämmityksen älykäs ohjaus toimii sekä pientaloissa että kerrostalokohteissa. Se on toimivaksi todettu tapa säästää energiaa ja kustannuksia. Mikä parasta, se kohentaa myös asumismukavuutta.

Asuntosäätiö on yksi suurimmista kotimaisista asuinkiinteistöjen omistajista, joka tarjoaa koteja 32 paikkakunnalla. Suurin osa asunnoista on asumisoikeusasuntoja mutta kiinteistökannassa on myös vuokra- ja omistusasuntoja. Asuntosäätiön kiinteistöissä on jo siirrytty peruskorjausten yhteydessä säätämään lämmitystä joko keskiarvosäätöjärjestelmällä tai tilakohtaisella säätöjärjestelmällä. Uudistusten ansiosta on päästy eroon vanhasta ongelmasta kaukolämpöä ja vesikiertoista patterijärjestelmää hyödyntävissä kerrostaloissa, joissa osa asunnoista saattoi olla liian kylmiä ja osa kuumia.

”Lämmityksen älyohjaus ja tasapainotus on pitkäjänteistä työtä. Pelkkä säätöjärjestelmän asennus ei vielä riitä vaan tarvitaan aktiivista seurantaa. Olemme kokeilleet huonekohtaista lämmitystä kohteissamme, ja kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia”, toteaa kiinteistöpäällikkö Teemu Jalomäki Asuntosäätiöstä.

Asuntosäätiö asentaa jatkossa peruskorjattuihin asumisoikeusasuntoihin radioteknologiaan perustuvan huonekohtaisen lämmityksensäädön. Vesikiertoisiin lämmityspattereihin asennettavat älytermostaatit säästävät energiaa ja lisäävät asumismukavuutta. Kiinteistön lämmityksestä kerätään tietoa myös huoneistoon asennettavien antureiden ja kiinteistön tukiaseman kautta. Asuntosäätiöllä on tavoitteena lisätä älykästä lämmönsäätöä käyttäviä teknologioita noin 50 kohteeseen vuodessa, mikä tarkoittaa keskimäärin 1 300 huoneistoa.

”Yksittäisiin huoneisiin ulottuva lämmönsäätö mahdollistaa aiempaa maltillisemman energiankulutuksen, kun lämpötiloja voi säätää tarkemmalla tasolla eikä koko kiinteistöä tarvitse ylilämmittää”, Jalomäki sanoo.

Lisää asumismukavuutta

Huonekohtaisesti säädettävä lämpötila lisää asumismukavuutta, kun esimerkiksi makuuhuoneen lämpötilaa voi alentaa. Asuntoihin asennetaan olosuhdeanturit, joista asukas voi säätää lämpötilaa 19–22,5 asteen välillä. Huonekohtainen lämmitys helpottaa myös vikatilanteiden havaitsemista ja hillitsee ylläpitoon liittyviä kuluja. Asuntojen lisäksi lämpötila-antureita ja termostaatteja asennetaan myös yleisiin tiloihin, jolloin esimerkiksi rappukäytäviä voidaan pitää hallitusti viileämpinä kuin asuntoja.

Tähän mennessä peruskorjattuihin asuntoihin on asennettu lämmönsäätöjärjestelmä, jonka avulla lämpötiloja voidaan seurata ja hallita asuinkiinteistötasolla. Huoneistotason lämmönsäätöjärjestelmä on käytössä kaikissa Asuntosäätiön Espoon, Järvenpään, Tuusulan, Tampereen ja Joensuun kohteissa.

Fiksut keinot käyttöön

”Asunnot ovat suuri energian kuluttaja ja pienikin säästö suuressa massassa on merkittävä. On myös hyvä, että suuremmat asuntojen omistajat kokeilevat älykästä teknologiaa, mistä yksittäiset taloyhtiöt voivat sitten ottaa mallia”, toteaa johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

Ajankohtaisen geopoliittisen tilanteen vuoksi Suomessakin ollaan nyt kääntöpisteessä, jossa kaikki fiksut keinot energian säästämiseksi on otettava käyttöön kaikissa kodeissa ja kiinteistöissä.

Lisätiedot: www.motiva.fi/talotekniikanviestintafoorumi

Teksti: Sirpa Mustonen
Kuvat: Asuntosäätiö

kuva

Talotekniikan viestintäfoorumi:

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Motiva koordinoi foorumin toimintaa ympäristöministeriön toimeksiannosta. Viestintäfoorumissa ovat mukana: Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto SuLVIry, Suomen Omakotiliitto ry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry sekä VVS Föreningen i Finland rf (VSF).

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Mikä on sopivin lämmitysmuoto taloyhtiölle?

Kiinteistöjen lämmitys on noussut viime vuosina entistä tarkemman taloudellisen ja teknisen pohdinnan kohteeksi. Energian hinnan vaihtelut, ympäristövaatimukset sekä taloyhtiöiden kiristyvä kustannuspaine

Korjaaminen on parasta kiertotaloutta

Kirjoittaja: Eelis Rytkönen   Tiedeyhteisö kertoo karua tarinaa, kuinka tallustelemme kolmoiskriisissä kärventyvällä planeetalla, jossa luontokato, ilmastonmuutos ja saastuminen kirittävät toisilleen oivallisia