Lainoja neuvoteltiin huhtikuussa uudelleen ennätyksellisen paljon
Kotitalous- ja yrityslainoja neuvoteltiin uudelleen huhtikuussa 2020 enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Uudelleen neuvoteltujen sopimusten määrässä näkyvät useiden pankkien kotitalouksille ja yrityksille poikkeusoloissa tarjoamat lyhennysvapaajaksot.
Huhtikuussa 2020 kotitalouslainoja neuvoteltiin uudelleen 6,2 mrd. euron edestä, mikä vastaa 4,6 prosentin osuutta huhtikuun lopun kotitalouslainakannasta. Asuntolainoja neuvoteltiin uudelleen 5,5 mrd. euron edestä, mikä vastaa 5,5 prosentin osuutta asuntolainakannasta.
Kotitaloudet nostivat huhtikuussa 2020 asuntolainoja 1,4 mrd. euron edestä, mikä on 10,8 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Asuntolainojen kanta oli huhtikuun lopussa 100,9 mrd. euroa ja sen vuosikasvu 2,8 prosenttia.
Työllisyys- ja tulonäkymät suurimpana uhkana
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan koronakriisistä syntynyt asuntovelallisen isoin huoli liittyy omaan työllisyys- ja tulonäkymään.
”Korkojen osalta kriisi vaikuttaa pitämällä korot entistä pidempään pohjilla. Lomautusten sattuessa kohdalle, pankit myöntävät lyhennysvapaita ja neuvottelevat lainanmaksuohjelmasta asiakkaan kanssa. Pankkiin kannattaa olla heti yhteydessä, ei vasta ongelmien kasauduttua”, hän sanoo.
Tulevaisuus on pitkälti viruksen armoilla
Pidemmän aikavälin asuntovelallisen tilanne on ekonomistin mukaan pitkälti kiinni siitä, miten virus käyttäytyy lähitulevaisuudessa.
”Korona tulee heikentämään talouskasvua ja rokottamaan asuntokauppaa lyhyellä aikavälillä merkittävästi. Myös hinnat hiipuvat hieman. Mikäli virus saadaan kuriin, taloushistoria on näyttänyt, että kasvukaupungit toipuvat tilanteesta nopeasti.
Euriborit yhä pakkasella
Entä miten euriborit vaikuttavat tällä hetkellä asuntovelkoihin?
”Asuntolainoista 96 prosenttia sidotaan euribor-korkoihin. Mikäli korot ovat pakkasen puolella, ei euriborin taso vaikuta lainakorkoon, joka on tällöin ainoastaan pankin perimä marginaali. Euriborit ovat pysyneet pakkasella heilunnasta huolimatta vuodesta 2016 lähtien”, Brotherus selventää.
Vaikuttaako korona kaupunkiasumistrendiin
Voiko korona myös muuttaa alueellista eriarvoisuutta asuntojen arvossa? Yhdysvalloissa on jo muutamia vuosia havaittu, että ihmiset muuttavat kasvukeskuksista maalle. Tästä esimerkkinä on korkeista asumiskuluistaan tunnettu Seattle. Korona-ajan myötä etätyöläisyys on valtavirtaistunut ja siitä on myös tulossa pysyvämpää monelle työntekijälle.
Suomessa korona-aika on myös lisännyt suuresti mökkikauppojen määrää. Voisiko kaupungistumistrendi hieman laantua nyt korona-ajan myötä?
”Toistaiseksi kaupungistuminen ei ole pysähtynyt meillä eikä maailmalla epidemioihin tai etätöiden yleistymiseen. Tuskin tämäkään kriisi pysäyttää kasautumisetuja – etenkin nuoret haluavat asua kaupungeissa palvelujen ja kulttuurin ympäröiminä. Suomessa ei voi puhua yhdestä yhtenäisestä asuntomarkkinasta, vaan alueiden väliset erot ovat suuret ja kasvavat yhä edelleen. Myös alueiden sisällä näkyy isoja eroja”, Brotherus päättää.
– Asuntolainan säännöllinen lyhentäminen on perheelle paras tapa tasapainottaa taloustilannetta myös jatkossa, mutta ongelmien iskiessä yhteydenotto pankkiin antaa vaihtoehtoja.
– Oman taloustilanteen kanssa tulee olla rehellinen ja avoin. Suunnittele ja mieti mitkä ovat perheesi tulot ja menot tällä hetkellä sekä silloin, jos tilanne muuttuu.
– Taloustilanteen kartoituksessa apua saa esimerkiksi Hypon asuntolainalaskurista tai Hypon rahoitussuunnitelmasta.
– Asuntolainan lyhennysvapaat toimivat äkillisessä shokkitilanteessa, jollainen koronaviruksen aiheuttama tilanne on.
– Poikkeuksellisissa oloissa on kuitenkin hyvä miettiä avoimesti omia menoja. Kannattaa ajatella tarkasti erityisesti säännöllisesti toistuvia menoja ja jos mahdollista, vähentää niitä.
– On hyvä miettiä myös sitä, millä tavoin voi kartuttaa omia säästöjä. Aiemmat säästöpuskurit voivat auttaa tässä ja nyt, mutta viimeistään tässä tilanteessa on syytä alkaa säännöllinen säästäminen, jos siihen vain on mahdollisuuksia. Pienetkin kuukausisummat voivat kasvaa merkittäviksi pitkällä aikavälillä.
Teksti: Heli-Maria Wiik
Kuva: Suomen Hypoteekkiyhdistys
