Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Kuka vastaa ilmanvaihdosta taloyhtiössä?

Kuluttajat arvostavat ilmanvaihdossa helppokäyttöisyyttä ja yksinkertaisuutta.

Vastuunjako taloyhtiön kunnossapidosta määritellään asunto-osakeyhtiölaissa. Lain mukaan taloyhtiö vastaa rakennuksen ja osakehuoneiston rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä, joihin ilmanvaihtojärjestelmät kuuluvat yhtenä tärkeänä osana.

Lain määritelmä vastuunjaosta on varsin suppea. Kiinteistöliitto on laatinut Vastuunjakotaulukon, jossa on yksityiskohtaisemmat tulkinnat lain sisällöstä. Vaikka vastuunjakotaulukko on lähtökohtaisesti suositus, on se vakiintunut taloyhtiöissä yleisesti noudatetuksi lakia vastaavaksi vastuunjaoksi.

Kiinteistöliitto päivitti vastuunjakotaulukot tänä vuonna vastaamaan kunnossapidossa yleistyneitä käytäntöjä. Taloyhtiön kunnossapitovastuuta on nyt laajennettu ja suosituksen mukaan taloyhtiö vastaa jatkossa myös ilmanvaihdon suodattimien vaihdosta.

Kiinteistöliitto toteaa, että ilmanvaihtojärjestelmä on taloyhtiön vastuulla oleva perusjärjestelmä, joka ei täysin toimi, mikäli suodattimet ovat likaisia. Likaisten suodattimien kautta huonetilaan ei saada riittävästi korvausilmaa. Ilmanvaihdon toimivuus vaikuttaa olennaisesti asumisterveysolosuhteisiin ja suodattimet suositellaankin vaihdettavaksi pari kertaa vuodessa.

Suodattimien vaihtaminen taloyhtiön toimesta on järkevää, koska toimenpiteenä se voi suodatinmallista riippuen olla niin hankala, että se jää helposti asukkaalta tekemättä. Sisäilma tuntuu tunkkaiselta, mikä johtaa lisääntyneeseen energiaa kuluttavaan lisätuuletustarpeeseen.

Kunnossapitovastuun muutoksista huolimatta osakkaalla säilyy edelleen puhtaanapito siltä osin kuin se on mahdollista ilman työkaluja. Tämä tarkoittaa sitä, että poistoilmaventtiilien puhtaanapito ja imurointi ovat jatkossakin asukkaan heiniä.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Liisa Hyvönen

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Mikä on sopivin lämmitysmuoto taloyhtiölle?

Kiinteistöjen lämmitys on noussut viime vuosina entistä tarkemman taloudellisen ja teknisen pohdinnan kohteeksi. Energian hinnan vaihtelut, ympäristövaatimukset sekä taloyhtiöiden kiristyvä kustannuspaine

Korjaaminen on parasta kiertotaloutta

Kirjoittaja: Eelis Rytkönen   Tiedeyhteisö kertoo karua tarinaa, kuinka tallustelemme kolmoiskriisissä kärventyvällä planeetalla, jossa luontokato, ilmastonmuutos ja saastuminen kirittävät toisilleen oivallisia

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.