Putkiremontti on kallis projekti taloyhtiölle ja siksi siihen harvoin ryhdytään kevyin perustein. Energiatehokkuusdirektiivin muutoksen toimeenpaneva lakiuudistus on aiheuttanut täysin perusteltuja kysymyksiä taloyhtiöissä. Jos linjasaneeraus on tehty ennen mittariasennusten pakollistamista, tarkoittaako tämä, että kallis investointi olisi jälleen edessä?
Valtioneuvosto antoi 17.6.2020 eduskunnalle lakiesityksen, jolla uudistetaan kaukolämmön, kaukojäähdytyksen ja veden mittaamista ja laskutusta. Lakiesityksen taustalla on EU:n energiatehokkuusdirektiivin muutoksen toimeenpano. Uudistuksen tavoitteena on ohjata kotitalouksien veden ja lämmitysenergian kulutusta energiatehokkaampaan suuntaan. Samalla vesilaskutuksessa siirryttäisiin kulutukseen perustuvaan laskutukseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo, että lain voimaantulon jälkeen uusissa taloyhtiöissä vesilaskutuksen tulisi perustua etäluettavilla mittareilla mitattuun kulutukseen perustuvaan laskutukseen. Vanhoissa taloyhtiöissä kulutusperusteiseen laskutukseen siirryttäisiin sitä mukaa, kun niissä lain voimaantulon jälkeen tehtävän putkisaneerauksen yhteydessä asennettaisiin asianmukaiset etäluettavat vesimittarit. Tämä on saanut taloyhtiöt varpailleen. Vesimittareiden asennus ei kaikissa tapauksissa tarkoita putkiremonttia, vaikka putkitöiltä ei mittareiden asennuksen yhteydessä voidakaan välttyä.
Energiatehokkuusdirektiivi on määrännyt, että vesimittarit tulee asentaa taloyhtiöihin niin uudiskohteissa (2011) kuin saneerauskohteissa (2013). Direktiiviä on taloyhtiöissä tulkittu niin, että vesimittarit on asennettava, mutta ei otettava käyttöön. Syksyn lakimuutoksen osalta tämä tarkoittaa sitä, että valmius kulutuksen mukaiseen vesilaskuun siirtymiseen saattaa osassa vanhoja taloyhtiöitä olla jo olemassa eikä putkisaneerausta näissä tapauksissa tarvita. Veden ja energian säästämiseen on siis mahdollista ryhtyä vanhoissakin taloyhtiöissä, vaikka heti.
Kulutuksen mukainen laskutus on oikeudenmukaista ja tekee taloyhtiöstä energiatehokkaan
Kotitalouksissa kulutetusta vedestä 40 prosenttia on lämmintä vettä. Vanhan nyrkkisäännön mukaan veden lämmitys vie noin 30 prosenttia taloyhtiön lämmityskuluista. Viime vuosina uusien rakennusten lämmöneristystä on parannettu, minkä seurauksena lämmönkulutus on lähes puolittunut vanhoihin rakennuksiin verrattuna. Tämä on johtanut siihen, että käyttöveden lämmityskulut ovat suhteessa kasvaneet. Tästä syystä vedenkulutuksen vähentämisellä on entistä suurempi rooli energiansäästössä.
Energiatalouden kannalta ajatellen lämmin vesi aiheuttaa siis suurimman osan taloyhtiön kustannuksista. Vedestä kertyvät kustannukset jätevesineen kaikkineen ovat keskimäärin 37 prosenttia taloyhtiön kustannuksista. Suurin vaikuttaja vedenkulutuksessa ovat asukkaiden kulutustottumukset. Kun asukkaalle luodaan mahdollisuus vedenkulutuksensa tarkkailuun huoneistonäytöltä tai mobiilisovelluksesta, saattaa vedenkulutus laskea jopa kolmanneksen. Energiankulutuksessa tämä tarkoittaa peräti 10 prosentin säästöä. Tämä hyöty sataa taloyhtiön kassaan myös rahallisena säästönä.
Vedenmittauksen älykkäät laitteistot ja rajapintaratkaisut tekevät vesilaskutusprosessista helppoa. Kulutustietojen siirtyminen automaattisesti laskutukseen helpottaa isännöintiä. Virheiden mahdollisuus kulutustiedoissa pienenee automaation myötä ja eikä kulutustietojen keräämiseen taloyhtiöiden teknisistä tiloista kulu aikaa. Laskutus voidaan jaksottaa pienemmälle laskutusvälille, jolloin tasauslaskukäytäntö voidaan unohtaa. Kun vedenmittausjärjestelmässä on mahdollisuus tarkkailla omaa kulutusta, on vesilaskun suuruuteen mahdollisuus varautua etukäteen. Tämä tapa on myös oikeudenmukainen. Jokainen asukas maksaa juuri siitä määrästä vettä, mitä kuluttaa – aivan kuten sähköstäkin.
Lisätietoja: www.verto.fi/webinaari
Webinaari (17.9.2020) käsitteli vesilaskutusta.
