Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Kysely paljastaa: Lähes kolmannes ei tiedä, missä on lähin väestönsuoja

JM Suomen suunnittelupäällikkö Markus Peiponen. KUVA: JM SUOMI OY

Kerrostalojen rakentamiseen erikoistuneen JM Suomen teettämä kysely osoittaa, että lähes kolmannes suomalaisista ei tiedä, missä heidän lähin väestönsuojansa sijaitsee. Reilut 54 prosenttia vastaajista kertoo tietävänsä suojan sijainnin, mutta noin 30 prosenttia ei tiedä ja 16 prosenttia on asiasta epävarma. Lisäksi yli 40 prosenttia vastaajista uskoo, että väestönsuoja saadaan käyttöön vaaditussa 72 tunnissa, kun taas noin 23 prosenttia ei usko tähän ja vajaat 37 prosenttia ei osaa sanoa.

Suomessa väestönsuojeluun liittyvä lainsäädäntö on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava. Yli 1 200 kerrosneliön uusissa asuinkerros- ja rivitaloissa rakentaja vastaa S1-tason väestönsuojien rakentamisesta ja pääosin myös niiden varustelusta. Taloyhtiölle jää vastuu suojan ylläpidosta ja tarvittaessa sen käyttöönotosta 72 tunnin kuluessa.

Kuva: JM Suomi Oy

JM Suomen suunnittelupäällikkö Markus Peiposen mukaan väestönsuojat rakennetaan tyypillisesti kerrostalon kellariin, tai taloilla voi olla yhteinen suoja, jonka etäisyys saa olla enintään 500 metriä.

”Tavallisesti väestönsuojatiloja käytetään verkkokellaritiloina. Kun ne otetaan suojautumistilanteessa käyttöön, verkkoseinät puretaan ja tavarat poistetaan. Työ tehdään väestönsuojavastaavan valvonnassa asukkaiden auttaessa. Uskon, että homma hoituu nopeasti. Kolme vuorokautta on kuitenkin aika pitkä aika”, Peiponen miettii.

Rakentaja vastaa rakenteista, taloyhtiö ylläpidosta

Väestönsuojien rakentaminen tuo hankkeisiin lisäkustannuksia ja voi hidastaa rakentamisen alkuvaihetta. Peiponen kertoo, että Suomessa JM rakentaa lakisääteisesti S1-tason teräsbetonisia suojia, joiden tulee kestää räjähdyspaineet, sirpaleet sekä tarjota suoja kaasua ja säteilyä vastaan.

Kuva: JM Suomi Oy

”Väestönsuojille on tarkat rakennusohjeet, jotka pitää ottaa huomioon suunnittelussa ja lupahakemuksissa”, Peiponen toteaa.

Kyselyn mukaan valtaosa asukkaista ei tiedä, onko heidän taloyhtiössään nimetty väestönsuojalle vastuuhenkilö. Lähes 73 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa asiasta. Peiposen mukaan suojien olemassaolo ja varustelu lisäävät kuitenkin asumisen turvallisuutta, ja tilat ovat arjessa aktiivisessa käytössä varastoina.

Väestönsuojien rakentamisvelvollisuus yli 1 200 neliömetrin asuinrakennuksiin perustuu vuoden 2011 pelastuslakiin, ja velvoite on ollut Suomessa eri muodoissaan voimassa jo vuodesta 1959 lähtien.

Stilisointi: Toimitus

Lähde: OSG Viestintä Oy ja JM Suomi Oy

Jaa tämä artikkeli: 

Turvallisuus

Kestävä ja kaunis katto kotimaisesta tiilestä

Asunto-osakeyhtiö Tuulenkylän uusi, upea tiilikatto ladottiin yli 25 000 kotimaisesta, ympäristöystävällisestä kattotiilestä. Kohteessa työskenteli samanaikaisesti useita asennusryhmiä, joten vaativa remontti valmistui

Paloturvallisuus on monen tekijän summa

Toimiva palovaroitin on ensisijaisen tärkeä palotuvallisuuden parantamisessa. Käyttötarkoitukseen sopivalla käsisammuttimella ja sammutuspeitteellä voi hallita alkavia paloja. Palon sattuessa palokatkot estävät tulen,

Loistelamppukielto on astunut voimaan

Laajasti käytetyt loistelamput poistuvat markkinoilta, sillä niiden markkinoille saattamisen kielto on tullut voimaan tänä vuonna. Nyt on siis tullut hetki vastaan,

Kiinteistöt turvallisemmiksi

Taloyhtiöillä on paljon vastuuta kiinteistön asukkaiden ja jopa ohikulkijoiden turvallisuudesta. Muuttuva lainsäädäntö lisää vastuita entisestään, ja uudenlaiset riskitkin tuovat omat haasteensa.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä. 

Sujuvaa viestintää taloyhtiöissä

Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta

Tulisijan valinta- ja käyttöopas 2026

Maksuton RILin tulisijaopas antaa riippumatonta tietoa tulisijan ja savupiipun valintaan ja käyttöön. Tavoitteena on varmistaa, että jo hankintavaiheesta alkaen kiinnitetään huomiota

Sisäilmastoseminaarissa esillä korjausrakentaminen

Sisäilmastoseminaari kokosi maaliskuussa sisäilma-alan ammattilaiset Messukeskukseen. 41. Sisäilmastoseminaarin teemana oli tänä vuonna korjausrakentaminen. Sisäilmastoseminaarissa kokoontuivat jälleen sisäilma-alan ammattilaiset ja sisäilma-asioista kiinnostuneet.