Kotitalouksien yleisin vahinkotyyppi ovat vesivahingot, joita voi ennaltaehkäistä huolehtimalla pesukoneiden liitännöistä sekä teettämällä putki- ja kattoremontit ajoissa. Vahingon sattuessa nopea toiminta minimoi vauriot. Vahinkosaneeraus hoituu alan ammattilaisten avulla turvallisesti.
Yleisimpiä kotitalouksissa sattuvia vahinkoja ovat vesivahingot, joita tapahtuu Suomessa kymmeniä tuhansia vuosittain. Tavallisimmin vesivahinko aiheutuu käyttövesi- ja viemäriputkien, astian- ja pyykinpesukoneiden tai tiskialtaiden ja lavuaarien hajulukkojen vuodoista.
”Vesivahingot ovat ylivoimaisesti yleisin vahinkotyyppi. Astianpesukonevuotojen lisäksi kodeissa sattuu kattovuotoja ja kosteusvaurioita kylpyhuoneissa. Ikääntyneissä kylpyhuoneissa pinnoitteiden käyttöikä on saatettu ylittää, jolloin suihkun roiskevesiä pääsee rakenteisiin vanhojen pintojen läpi”, kertoo Suomen JVTja Kuivausliikkeiden liiton toiminnan johtaja Kirsi-Marja Kuusisto.
Palovahinkojakin sattuu useita tuhansia vuodessa. Palovahinkoja aiheutuu tavallisimmin päälle unohtuneen lieden ja liesituulettimen rasvasuodattimeen kertyneen lian vuoksi. Muita tulipalon vaaranpaikkoja ovat sähkökiukaan unohtuminen päälle, pyykin kuivattaminen kiukaan lähellä sekä takat, kynttilät ja tupakointi sisätiloissa.
Taloyhtiöllä ja asukkailla omat vastuualueet
Sekä taloyhtiö että asukkaat voivat omalla toiminnallaan ennaltaehkäistä vahinkoja. Vahinkojen ennaltaehkäisy jakautuu taloyhtiön vastuunjakotaulukon mukaisesti. Asukkaat huolehtivat oman asuntonsa laitteista, kuten astian- ja pyykinpesukoneista, jääkaapeista ja kiukaista, ja taloyhtiön vastuulle kuuluvat kiinteistön rakenteet ja kiinteistötekniikka.
”Taloyhtiön kannattaa uusia ikääntyneet putkistot ajoissa, jolloin putket eivät pääse vuotamaan ja aiheuttamaan pahimmillaan mittavia vahinkoja rakenteisiin. Vesikattojen huoltaminen ja korjaaminen ehkäisevät kattovuotojen riskiä”, sanoo Kuusisto.
Asukkaiden kannattaa kiinnittää huomiota koneiden ja laitteiden asianmukaiseen asennuttamiseen alan ammattilaisilla.
”Tunnettujen valmistajien laitteet ovat todennäköisemmin turvallisia. Kannattaa harkita tarkkaan kodinkoneiden tilaamista ulkomaalaisista verkkokaupoista, ellei ole täyttä varmuutta siitä, että ne täyttävät Suomen viranomaisvaatimukset”, Kuusisto sanoo.
Vesivahinkojen yleisyyden vuoksi asukkaiden kannattaa säännöllisesti tarkistaa sekä astianpesukoneen että pyykinpesukoneen liitäntäletkut. Tarkastaminen käy helposti ja nopeasti pyyhkäisemällä talouspaperilla letkujen liitoskohtia laitteen käyttämisen jälkeen. Mikäli paperi kostuu, liitoskohta vuotaa ja tulee korjata välittömästi, sillä huomaamaton tihkuva vuoto aiheuttaa ajan mittaan mittavia vahinkoja keittiön kaapistoille, lattialle ja muille rakenteille.
Astianpesukoneen ja jääkaapin alle asennettavat vuotokaukalot ovat edullinen keino vesivahinkojen estämiseksi. Palovahinkojen torjumisessa sähkölaitteiden ja -johtojen kunnon tarkkailu sekä toimiva palovaroitin ovat keskeisiä.
Vahingon sattuessa toimi nopeasti
Vahingon sattuessa nopeus on valttia. Vahingon laajuutta tulee pyrkiä rajoittamaan välittömästi ja vahingon aiheuttaja poistetaan suorittamalla jälkivahingontorjuntatyöt.
”Jälkivahingontorjuntatyöt käynnistetään ottamalla nopeasti yhteyttä kiinteistöhuoltoon tai isännöitsijään, joilla on tietoa toimintamalleista sekä yhteystiedot alan ammattilaisiin”, Kuusisto sanoo.
Asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutus korvaa asunnon korjaamisen saman tasoiseksi kuin ennen vahinkoa. Mikäli pinnoitteita muutetaan alkuperäistä kalliimmiksi, erotuksen korvaaminen on joko asukkaan tai hänen kotivakuutuksensa vastuulla.
”Asukkaan on omalla kotivakuutuksellaan katettava myös vahingosta ja saneerauksesta aiheutuva asumiskeskeytys. Kiinteistövakuutus ei korvaa irtaimistoa, muuttokustannuksia tai väliaikaisen asunnon hankkimisesta syntyviä kuluja. Vakuutusehtoihin kannattaa tutustua huolellisesti jo ennen vahingon sattumista, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä”, muistuttaa Kuusisto.
Kiinteästi vesijohtoverkostoon liitettyjen laitteiden, kuten astian- ja pyykinpesukoneiden, aiheuttamat vuotovahingot korvataan kiinteistövakuutuksesta, vaikkakin niiden huoltovastuu on asukkaalla.
Vahinkosaneerauksen aikana tulee huomioida myös muiden kuin saneerattavan asunnon riittävä suojaus melulta ja muilta haitoilta. Vahinkosaneerauksen laajuudesta ja aikatauluista tiedottamalla parannetaan asumisviihtyvyyttä.
”Saneerauksen haasteita ovat rakenteiden sisällä olevat haitta-aineet, joiden olemassa oloa ei tiedetä ja jotka saattavat tulle esille rakennekerroksia purettaessa. Vahinkosaneerauksen ammattilaiset tunnistavat riskit ja osaavat toimia niiden edellyttämällä tavalla”, Kuusisto kertoo.
Ammattitaito takaa vahinkosaneerauksen onnistumisen
Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry on perustettu kehittämään vahinkopalvelualalla ja jälkivahinkojen torjunnassa toimivien yritysten yhteistyötä sekä edistämään ja ylläpitämään alan ammattitaitoa.
”Kehitämme turvallisia ja tehokkaita toimintamalleja alalle, jotta asukkaat, kohteessa työskentelevät ja muut kohteen käyttäjät eivät altistu vahingosta aiheutuneille epäpuhtauksille. Käyttäjien ja asukkaiden turvallisuus on keskeistä työturvallisuuden lisäksi”, sanoo Kuusisto.
Työturvallisuuden parantamisen lisäksi liitto pyrkii tuomaan alaa tunnetuksi, parantamaan laatu- ja palvelutasoa, kehittämään yhteistyötä viranomaisten kanssa ja edistämään alan koulutusta ja tutkimusta.
”Liiton jäsenet ovat ammattilaisia myös virustorjunnassa, minkä merkitys on koronatilanteen myötä noussut tärkeämmäksi. Jäsentemme kautta desifioinnit ja muut puhdistustyöt hoituvat ammattitaidolla”, sanoo Kuusisto.
Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry
