VTT:n tuore selvitys korostaa, että olemassa olevan rakennuskannan kunnossa ja käytössä pitäminen tukee kokonaisvaltaista kestävyyttä ja auttaa saavuttamaan energiatehokkuus- ja kiertotaloustavoitteet. Toiminnoille tulisi ensisijaisesti etsiä tiloja olemassa olevista rakennuksista purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan.
Selvitys keskittyy 1970–1990-lukujen rakennuksiin, joiden osuus Suomen rakennuskannasta on lähes puolet. Aikakauden rakennuksista kysytään usein, kannattaako korjata vai rakentaa kokonaan uusi. Selvityksen mukaan olemassa olevan rakennuksen mittavakin peruskorjaus, käyttötarkoituksen muutos tai lisärakentaminen kuluttavat vähemmän luonnonvaroja ja aiheuttavat pienemmät hiilidioksidipäästöt, kuin purkaminen ja uuden rakennuksen rakentaminen.
Vaikka uusi rakennus olisi energiatehokas, sen rakentamisen hiilipiikin kompensointi voi kestää vuosikymmeniä. Erityisesti betonin kaltaisten raskaiden rakennusosien hyödyntäminen korjaushankkeissa pienentää merkittävästi hiilijalanjälkeä verrattuna purkamiseen ja uudisrakentamiseen.
Korjausrakentaminen ratkaisuna
Selvityksen esimerkit osoittavat, että 1970–1990-lukujen rakennukset kertovat hyvinvointivaltion rakentumisesta ja sen palvelurakenteen muutoksista. Niitä ohjasivat tavoitteet, jotka ovat edelleen ajankohtaisia ja osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Olemassa olevan rakennuksen säilyttäminen uudessa käytössä turvaa myös arkkitehtuurin ja kulttuurihistorialliset merkitykset.
Kasvukeskuksissa korjausrakentaminen tarjoaa vähähiilisemmän ratkaisun asunto- ja tilatarpeisiin. Esimerkiksi lisäkerrosten rakentaminen aiheuttaa vain 35 % uudisrakennuksen päästöistä, ja toimistorakennuksen käyttötarkoituksen muutos vain 25 %.
Viime vuosikymmenen aikana korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on ollut noin 40 %. Peruskorjausten materiaalimenekki on vain 15 % ja päästöt 30 % uudisrakentamiseen verrattuna. Jos korjaus- ja uudisrakentamisen suhde kääntyisi päinvastaiseksi, materiaalimenekki vähenisi neljänneksellä ja päästöt viidenneksellä.
Selvityksen tilasi ympäristöministeriö, ja se rahoitettiin EU:n NextGenerationEU-varoin.
Stilisointi: Toimitus
Kuvat: Pexels
Lähde: Ympäristöministeriö
