Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Pakkasilla oikein säädetty lämmitys säästää energiaa

Pakkasten kiristyessä kodin lämmitysjärjestelmän oikea käyttö korostuu. Ilmalämpöpumppua kannattaa käyttää laitteen pakkasrajojen puitteissa, mutta samalla pitää varmistaa, että muu lämmitys reagoi lämpöpumpun toimintaan. Toimivat termostaatit ja oikeat säädöt ovat säästävät energiaa ja parantavat asumismukavuutta, muistutetaan Motivan energianeuvonnasta.

Varmista lämmityslaitteiden oikea työnjako

Yleisohje taloon, jossa on sähköpatterit ja ilmalämpöpumppu, on selkeä ja helppo muistaa. Ilmalämpöpumpun pyyntilämpötila asetetaan haluttuun huonelämpötilaan ja sähköpatterit säädetään muutamaa asetusta alemmaksi. Hyvä nyrkkisääntö on tämä: kun ilmalämpöpumppu puhaltaa lämpöä, sähköpattereiden tulisi olla viileät tai korkeintaan haaleat. Näin varmistetaan, että lämpöpumppu tekee pääosan lämmitystyöstä.

Monissa sähköpattereiden termostaateissa ei ole lämpötilaa asteina, vaan lämmitystasot (esimerkiksi 0–5). Patterin käyttöohjeesta voi tarkistaa, mitä lämpötilaa eri asetukset vastaavat. Jos ohjetta ei ole saatavilla, niitä kannattaa kysyä laitevalmistajalta, tai viime kädessä oikea säätö on etsittävä kokeilemalla.

”Vanhoja manuaalisia termostaatteja voi olla vaikea saada toimimaan halutulla tavalla. Tarkempaa lämmönsäätöä saa, kun pattereihin uusitaan tarkat elektroniset termostaatit. Vanhimpiin pattereihin näitä ei välttämättä pysty vaihtamaan, ja silloin edessä on isompi pattereiden ja termostaattien vaihto. Yli 30 vuotta vanhat patterit kannattaa uusia jo yksin energiansäästön kannalta”, Motivasta asiantuntija Veli-Matti Virtanen toteaa.

Lämpö leviää vain, jos ilma liikkuu

Ilmalämpöpumpun sijainnilla on merkitystä koko talon lämmityksessä. Jos laite on esimerkiksi olohuoneessa ja sen lämpöä halutaan hyödyntää myös muissa huoneissa, ovet on pidettävä avoinna, jotta lämmin ilma pääsee kiertämään.

Lämpöpumpun voi tällöin asettaa hieman haluttua lämpötilaa tehokkaammalle, jotta lämpöä riittää esimerkiksi makuuhuoneessa saakka – ja tämä puolestaan tarkoittaa olohuoneen ”ylilämmittämistä”. Suurempi puhallusteho edesauttaa lämmön leviämistä eri huoneisiin.

Takan ja ilmalämpöpumpun yhteiskäyttö

Takka ja ilmalämpöpumppu täydentävät toisiaan hyvin. Kun takkaa lämmitetään, ilmalämpöpumppu voidaan yleensä pitää käynnissä, mutta se voi sammua automaattisesti, mikäli huone on jo riittävän lämmin takan tuottaman lämmön ansiosta. Takkatoiminnon avulla takan tuottamaa lämpöä levitetään tehokkaammin erityisesti niihin tiloihin, joihin takan lämpö ei muuten kunnolla ulotu.

”Usein lämpöpumpuissa on erillinen takkatoiminto, jolloin laite käytännössä toimii puhaltimena ja levittää lämpöä tehokkaammin asuntoon. Se on kätevä ominaisuus, kun muistaa tulisijan lämmön tasaannuttua säätää pumpun takaisin lämmitystilaan. Automaattista toimintoa ei pidä käyttää, sillä se voi johtaa pumpun viilennystoiminnon kytkeytymiseen päälle tulisijaa lämmittäessä”, Virtanen muistuttaa.

Sähköinen lattialämmitys vaatii käyttäjältä tarkempaa huomiota

Sähköisessä lattialämmityksessä on huomioitava lattian ominaisuudet. Laattapintainen lattia tuntuu usein viileältä, joten sitä tulisi lämmittää sen verran, että lattia tuntuu miellyttävältä jalalle – tai vaihtoehtoisesti siirtyä villasukkien käyttöön.

Jos kyseessä on varaava lattialämmitys, jossa lämmityskaapelit ovat syvällä rakenteessa, lattia reagoi hitaasti sekä lämpötilan nostoon että laskuun. Paras lopputulos saadaan, kun lämpötilaa mitataan yhdistelmätermostaatin avulla sekä huoneilmasta että lattiarakenteesta ja ohjaus tehdään näiden tietojen perusteella.

Ilmalämpöpumppu soveltuu tällaisiin kohteisiin hyvin peruslämmön tuottajaksi, mutta lattialämmityksen asetuksia ei pidä muuttaa nopeasti tai usein. Ilmalämpöpumppu reagoi nopeasti lämpötilan muutokseen, joten sen avulla sisälämpötilat saadaan pidettyä halutulla tasolla sillä aikaa, kun lattialämmitys reagoi hitaammin lämpötilan laskuun.

Kuvat: Pexels

Lähde: Motiva

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä. 

Seinä-wc ei ole pelottava mörkö

Seinä-wc:n pelko on usein turhaa. Se ei ole pelottava mörkö tai vesivahinkoja tuottava väärä valinta, vaan materiaaleja säästävä ja asiakastyytyväisyyttä tuova