Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Palvelulla vai ilman?

LVI-asennusala on siirtymässä suorituskeskeisyydestä asiakaslähtöisempään toimintaan. Tilaajat ja loppukäyttäjät vertailevat vaihtoehtoja entistä enemmän. Mutta vieläkin maksaja on se, joka tekee valinnan, ikävä kyllä usein pelkällä hintaperusteella. Minne unohtuivat palvelu ja muut valintakriteerit?

MITEN LVI-ASENNUKSEEN liittyvät toiminnot voi ostaa palveluna? Tilaajan ja asukkaita edustavien henkilöiden on ajateltava hankkeita uudella tavalla. Isännöitsijän tai kiinteistöpäällikön pitäisikin jo alkuvaiheessa ottaa keskusteluun mukaan asukkaita tai tilojen käyttäjiä ja määritellä yhdessä ne seikat, joiden on hoiduttava tietyllä tavalla LVI-asennusten aikana. Asukkailta ja tilojen käyttäjiltä kannattaa kysyä, miten he haluavat oman elämänsä järjestettävän hankkeiden aikana. Asukkaat saattavat olla hyvinkin valmiita jopa maksamaan mukavuuksista hieman lisää. Ja jos päättävät tyytyä halvempaan, mutta samalla matalampaan palvelutasoon, niin epämukavien asioiden ei pitäisi tulla yllätyksenä.

Haluttu palvelutaso, ne muut toiminnot kuin putkien toisiinsa liittäminen, kannattaa pyytää ja kuvata jo tarjouspyynnön yhteydessä. Hyvällä palvelulla on hintansa, mutta vielä isompi hinta on epäselvien asioiden selvittämisessä ja hoitamisessa hankkeen aikana. Puhumattakaan asukkaiden lehmän hännän lailla laskevista mielialoista, jos remonttiaikatauluista ei kerrota riittävästi, urakoitsijaa ei saa kiinni tai tilapäistoiminnot eivät suju odotetusti.

LVI-asennusliikkeet kehittävät toimintojaan asiakaslähtöisimmiksi, ja esimerkiksi monen urakoitsijan repertuaarista löytyy erilaisia putkiremonttikonsepteja. Palveluksi muuttuessa myös LVI-asennus saa uusia ulottuvuuksia, ja lisää valintakriteerejä; remontin läpimenoaika, asukasviestintä, tilapäisjärjestelyt, työmaa- ja asukastoimintojen yhteensovittaminen jne. Tämä antaa tilaajalla ja asukkaalle mahdollisuuden valita omaan kiinteistöönsä tai taloyhtiöönsä sopiva hanke ja toimintatapa. Ja urakoitsijalle lisää tyytyväisiä asiakkaita.

LVI-asennusala on tienristeyksessä. Oikeaan lopputulokseen päästäkseen sitä kannattaa tuupata oikealle tielle. Asiakkailla on nyt loistava tilaisuus osallistua muutokseen ja tulevien palvelujen muotoiluun. Alan toimijat ovat avoimia uusille ideoille ja ymmärrys palvelutuotannosta kasvaa koko ajan. Keskusteluyhteys on auki, ja nyt haetaan niitä ratkaisuja, joilla voidaan tuottaa selvää ja mitattavaa lisäarvoa asiakkaalle.

Teksti: Juha-Ville Mäkinen
Erityisasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Hyvä sisäilma syntyy toimivasta ilmanvaihdosta ja suunnitelmallisesta ylläpidosta

Ilmanvaihto vaikuttaa kiinteistöjen terveellisyyteen, energiankulutukseen ja käyttäjien viihtyvyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen ja rakennusten tiivistäminen korostavat hallitun ilmanvaihdon merkitystä. Pelkkä tekninen järjestelmä ei kuitenkaan takaa hyvää sisäilmaa, vaan tarvitaan myös oikeaa mitoitusta, toimivaa automaatiota, säännöllistä huoltoa ja järjestelmällistä seurantaa.

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja