Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Rakennusten omistajilla jo kiire huolehtia palovaroitinasiat kuntoon

Kuva: Pixabay

Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla on jo kiire huolehtia palovaroittimia koskevat asiat kuntoon, sillä viime vuoden alussa muuttuneen pelastuslain siirtymäaika päättyy tämän vuoden lopussa. Sen jälkeen rakennuksen omistaja vastaa siitä, että kaikissa asunnoissa on toimivat palovaroittimet.

Muutoksen myötä aiemmin asukkaiden vastuulla olleet paristokäyttöiset palovaroittimet ovat rakennuksen omistajan vastuulla, mutta asukas huolehtii jatkossakin palovaroittimen testaamisesta.

”Asukkaan vastuulla on ilmoittaa viipymättä taloyhtiölle palovaroittimen vikaantumisesta. Onkin suositeltavaa, että asukas testaa palovaroittimet säännöllisesti esimerkiksi kerran kuukaudessa. Testaamalla asukas voi havaita palovaroittimen vikaantumisen ja varmistaa, että hänen asuntonsa palovaroittimet ovat toimintakuntoisia”, sanoo Kiinteistöliiton johtava lakiasiantuntija Virpi Hienonen.

Rakennuksen omistajan on lisäksi tärkeää huolehtia palovaroitinten kunnossapidosta eli siitä, että paristot ja itse varoittimet vaihdetaan asianmukaisin väliajoin. Hankintaan ja kunnossapitoon liittyvät toimet on dokumentoitava niin, että rakennuksen omistaja voi tarvittaessa osoittaa toimineensa lain edellyttämällä tavalla.

Paloturvallisuusviikolla huomio lieden paloturvalliseen käyttöön

Suomalaisissa kodeissa syttyy päivittäin keskimäärin kahdeksan tulipaloa, joista liesipaloja on lähes joka toinen. Valtakunnallinen Paloturvallisuusviikko muistuttaa tänä vuonna lieden paloturvallisesta käytöstä. Liesipalojen yleisimpiä syttymissyitä ovat ylimääräinen tavara liedellä, valvomaton ruoanlaitto ja rasvapalot. Erityisesti ylimääräisen tavaran säilytys liedellä tai sen läheisyydessä muodostaa merkittävän paloturvallisuusriskin.

Liesipalojen ehkäisemisessä oleellista on muistaa seuraavat asiat:

·       Pidä liesi ja sen ympäristö tyhjänä tavarasta.

·       Kun kokkaat, keskity kokkaamiseen.

·       Älä jätä liettä valvomatta.


Lähde: Kiinteistöliitto

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Tekoäly mullistaa taloyhtiöiden energiatehokkuuden

Lämmityksen ja ilmanvaihdon optimointi ovat keskeisiä rakennuksen energiatehokkuuden parantamisessa. Huoneistokohtaisilla antureilla mitattuihin tietoihin perustuvat, tekoälypohjaiset automaatioratkaisut ovat kustannustehokas tapa säästää energiaa.

Valaistuksen uudistaminen taloyhtiöissä

Valaistuksen merkitys taloyhtiöissä ulottuu paljon pidemmälle kuin pelkkään käytännöllisyyteen. Hyvin suunniteltu ja toteutettu valaistus parantaa turvallisuutta, lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja voi

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden

Miten staattisuutta torjutaan kostutuksella?

Staattisen sähkön kertyminen teollisessa valmistuksessa voi usein aiheuttaa tuotantoprosessissa ongelmia ja heikentää koneiden toimintavarmuutta sekä tuotteiden laatua. Koneiden käyttäjälle voi aiheutua

Vastuulliset eristystuotteet tuovat myös säästöjä

Oikein mitoitetulla ja toteutetulla talotekniikkaeristyksellä on tärkeä merkitys rakennuksen käyttäjien terveydelle, turvallisuudelle sekä asumismukavuudelle. Eristevalinnalla voidaan vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen ja edistää

Ilmanvaihto osaksi energiaremonttia

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Taloyhtiöissä keskustellaan paljon energian säästämisestä. Sen hinta ja tiukkenevat ilmastotavoitteet suorastaan pakottavat pohtimaan kulutuksen vähentämistä. Säästöt eivät kuitenkaan