Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Sisäilmapaja 11 Aallon valtakunnassa

Sisäilmapaja 11 järjestettiin 13.-–14.11.2019 Seinäjoki Areenalla Seinäjoella. Paikalla oli noin 450 osallistujaa ja Areenalla täysi kattaus sisäilma-asioita.

Terveystarkastaja Esa Rissa Seinäjoen kaupungilta kertoo, että kaksipäiväisen tapahtuman järjestäminen oli iso urakka kaupungilta, Seinäjoki Congressilta ja Sisäilmayhdistys ry:ltä.

”Päätös tuoda tapahtuma Areenalle oli selvästi oikea ja antoi pajalle sen ansaitsemat raamit”, hän toteaa. Samaa viestiä tuli sekä yleisöltä, esiintyjiltä että näytteilleasettajilta, joita oli tänä vuonna ennätysmäärä.

Ohjelmassa paikallisia esityksiä oli höystetty ajankohtaisilla asioilla ja hyviksi havaituilla toimintamalleilla. Sisäilmaaiheiseen näyttelyyn tutustumiseen ja verkostoitumiseen oli hyvin aikaa tauoilla. Verkostoitumista jatkettiin ensimmäisen päivän iltana kaupungin vastaanotolla Aalto-keskuksessa ja pajatansseissa Original Sokos Hotel Lakeudessa, jossa seinäjokelainen coverbändi Kallio Brothers viihdytti pajaväkeä.

Kuinka ikonia rempataan?

Isäntäkaupunki kertoi tapahtumassa mm. Aalto-keskuksen saneerauksen haasteista. Koska rakennussuojelu asettaa reunaehdot uusivan korjauksen laajuudelle, terveellisen ja turvallisen työympäristön varmistaminen vaati kohteeseen sovitettuja ratkaisuja, totesi tilaisuudessa kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi. Lisäksi Aalto-keskuksen ilmanvaihtojärjestelmä ei vastannut nykypäivän näkemyksiä, ja uusien järjestelmien sovittaminen arkkitehtuuriin vaati erityisen huolellista suunnittelua.

Aittoniemi listasi esityksessään myös Aalto-saneerauksen opetuksia. Näihin kuuluu kuntotutkimusten tekeminen syventävästi ja riittävän ajan ja rahan varaaminen suunnitteluun. Rakennussuojelulliset tavoitteet eivät kuitenkaan muodosta estettä muiden tavoitteiden toteuttamiselle. Sekin on hyvä pitää mielessä, että arvorakennusten peruskorjaus ei ole nopeuslaji, Aittoniemi huomautti.

”Suojellun kohteen saneeraus on aina haastavaa, ja Aaltokeskus ei ole siinä suhteessa mikään poikkeus, rakenteet vain korjataan pintoja rikkomatta”, kuvailee Rissa.

Sisäilman ongelmien perkaaminen

Pajassa kuultiin myös ”Seinäjoen-mallista” eli kaupungin tavasta puuttua sisäilmahaasteisiin. Seinäjoen kaupungin työntekijöiden avuksi on mm. perustettu sisäilmaryhmä, joka yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa pyrkii ratkaisemaan työpaikkojen sisäilmaan liittyviä ongelmatilanteita. Aiheesta kertoi tapahtumassa kaupunkiympäristöjohtaja Juha Takamaa.

Ryhmään itsekin kuuluva Rissa kertoo, että sisäilmaryhmä on osoittautunut hyödylliseksi työkaluksi:

”Ryhmä on tarpeeksi pieni, jotta se voi toimia notkeasti ja nopeasti.” Sisäilmaryhmään kuuluu edustus tilapalveluista, työterveyshuollosta, työsuojelusta sekä ympäristöterveydenhuollosta.

Tällä hetkellä sisäilmatyöryhmän listalla on 21 kohdetta, joista on tullut ilmoitus mahdollisesta sisäilmaongelmasta. Näistä kymmenen on kouluja ja neljä varhaiskasvatuksen rakennusta. Juha Takamaan mukaan ilmoituksia on tehty noin 10 % kiinteistöistä.

Koko paketti haltuun

Sisäilmapajan muita aiheita olivat mm. Terveet tilat 2028 -toimintamallin kehittäminen, sisäilmaan liitetyn oireilun ja toimintamallien nykytilanne ja sisäilmaongelmien esiintyvyys kuntien rakennuskannassa.

Esa Rissan mukaan mielenkiintoisen esiintyjälistan kasaaminen oli aikaa vievää, mutta kaikki vaivannäkö kannatti:

”Kahden päivän aikana kuultiin todella monipuolista asiaa kentältä”, hän kiittelee.

Sisäilmapaja12 Lahdessa

Sisäilmapaja-perinne jatkuu myös ensi syksynä, kun kahdestoista Sisäilmapaja järjestetään Lahden Sibeliustalolla 24.–25.11.2020. Lahden terveiset tilaisuuteen toi Juhani Pirinen, joka toivotti pajaväen lämpimästi tervetulleeksi Lahteen: ” Nähdään Lahdessa, hyvässä hapessa!”

Sisäilmapaja11:n esityksiin pääset tutustumaan Sisäilmayhdistyksen kotisivuilta: www.sisailmayhdistys.fi/Tapahtumat/Sisailmapajat/ Seinajoen-Sisailmapaja11

Teksti: Sami J. Anteroinen

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Mikä on sopivin lämmitysmuoto taloyhtiölle?

Kiinteistöjen lämmitys on noussut viime vuosina entistä tarkemman taloudellisen ja teknisen pohdinnan kohteeksi. Energian hinnan vaihtelut, ympäristövaatimukset sekä taloyhtiöiden kiristyvä kustannuspaine

Korjaaminen on parasta kiertotaloutta

Kirjoittaja: Eelis Rytkönen   Tiedeyhteisö kertoo karua tarinaa, kuinka tallustelemme kolmoiskriisissä kärventyvällä planeetalla, jossa luontokato, ilmastonmuutos ja saastuminen kirittävät toisilleen oivallisia