Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Sisäilmapajalla kymppi rikki

Sisäilmapaja palasi juurilleen marraskuussa 2018. Kyseiset sisäilmatapahtumat alkoivat vuonna 2007 Kuopiosta, jolloin ensimmäisen pajan toimikunta ja koko pajahistorian alulle panijat olivat KTL:n (nyk. THL) Aino Nevalainen ja Anne Hyvärinen sekä Mikroteknia:n Teija Meklin. Nyt jo kymmenettä pajaseminaaria vietettiin Kuopiossa 14.-15.11.2018. Paikalla oli lähes 640 osallistujaa. Pajassa kuultiin perinteiset ministeriöiden ajankohtaiset kuulumiset ja lisäksi katsaus uusiin avauksiin.

SISÄILMAPAJA10-JUHLAPAJAN JÄRJESTÄJINÄ olivat Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kuopion kaupunki, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Sisäilmayhdistys ry. Tilaisuuden avajaissanat lausunut Pertti Pasanen Itä-Suomen yliopistosta toteaa järjestelyjen sujuneen erittäin hyvin.

”Olemme saaneet hyvää palautetta ja esimerkiksi tapahtuman yhteishenkeä on kehuttu”, Pasanen toteaa. Mittavan pajaohjelman kasaaminen ei ollut helppoa, mutta tässä auttoi Sisäilmayhdistyksen hyvä rutiini.

”Sisäilmayhdistys ylläpitää pajan jatkuvuutta ja varmisti nytkin omalla osaamisellaan sen onnistumisen”, hän toteaa.

Ratkaisuja pöytään!
Tutkimusprofessori Anne Hyvärinen THL:stä kertoo, että ohjelmasta on tullut paljon kehuja, samoin kuin keskustelun tasosta. ”Teemaksi juhlapajassa oli valittu ratkaisukeskeisyys ja sitä tuotiin positiivisessa hengessä esiin kautta linjan.”

Kuopion kaupunki kertoi omista toimintamalleistaan, joissa korostui laaja- ja monialainen sisäilma-asioiden käsittely. Teemaan sisältyi kiinteistön omistusvaihtoehtojen ja taloteknisten ratkaisujen merkitys sisäilman laadun ylläpitäjänä unohtamatta käyttäjän näkökulmaa ja sisäilmaongelmien ratkaisemisen haasteellisuutta.

”Pajassa Kuopion kaupunki ja eri tutkimuslaitokset puhalsivat hienosti yhteen hiileen, ja tämä näkyi mielenkiintoisessa ja omaleimaisessa ohjelmassa”, Pasanen toteaa.

Puijonsarven koulun rehtori Jari Karttunen puhui koulun sisäilmasta rehtorin näkökulmasta ja Anu Saastamoinen ja Isto Karjalainen Kuopion kaupungilta kävivät läpi onnistunutta sisäilmaprosessia tilan käyttäjän näkökulmasta.

Paperilla paras?
Yhtenä teemana pajassa oli sertifikaattien rooli asiantuntijoiden ”aateloinnissa” – tuoko osaaminen ja rekistereihin kirjattu asiantuntijuus apua ja varmuutta saada ammattitaitoista konsultaatiota sisäilmaongelmien ratkaisemisessa? – Tätä aihetta käsiteltiin sekä tilaajan ja palveluntarjoajan näkökulmasta.

Pasanen muistuttaa, että tuore asumisterveysasetus säätää ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista, mutta nykytilanne ei ole aivan ongelmaton. Esimerkiksi eri kaupungit, jotka etsivät sisäilma-asiantuntijoita, voivat päätyä tuijottamaan sertifikaatteja osaamisen sijaan.

”Täytyy kysyä, että onko olemassa vaara, että kokemuksen ja muutoin hankitun osaamisen kautta pätevöityneitä asiantuntijoita jotenkin aliarvioidaan tässä prosessissa”, Pasanen pohtii.

Paneeli jäi mieleen
Kakkospäivän paneelikeskustelussa pureuduttiin huonon sisäilman laadun ratkaisuun ja ratkaisupolkuihin yksilön näkökulmasta. Onnistumisen polokuja -paneelia luotsasi puheenjohtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriöstä.

”Paneelissa oli hieno, ihmislähtöinen näkökulma”, toteaa Anne Hyvärinen.

Kuopiossa tuotiin luonnollisesti esille myös tuoreita tutkimustuloksia. Kati Huttunen Itä-Suomen yliopistosta valotti sisäilman ongelmien ja terveysvaikutusten todentamiseen kehitettävien uusien tutkimusmenetelmien kehittämisen ja validoinnin haasteita. Esimerkkitapauksena oli toksisuustesti.

Erityisen mielenkiintoista infoa tarjoili myös Tomi Tolppi Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausalan liitto ry:stä, joka kertoi asbestin analysoinnista ja laadunvarmistuksesta.

Tieto liikkeelle
Pasanen itse korosti avaussanoissaan jatkuvuuden merkitystä tiedon siirrossa. Hänen mukaansa pajan osallistujien joukossa istui niin mestareita kuin kisällejäkin, jotka hyötyivät tilaisuudesta eri tavoin: esimerkiksi alan konkari ei ehkä saa niin paljon uutta tietoa, mutta ”heimojen kokoontuminen” tuo kosolti verkostoitumismahdollisuuksia.

”Kun eri kokemustaustoista tulevat ihmiset kohtaavat, tieto liikkuu.”

Pasanen kehaisee myös näytteilleasettajien (63 kpl) roolia tilaisuudessa. ”Teknologiat ja laitekanta saatiin tätä kautta tehokkaasti alan ihmisten tietoisuuteen.”

Sisäilmapaja10:n esitykset ja videotallenteet löytyvät Sisäilmayhdistyksen kotisivuilta: www.sisailmayhdistys.fi/Tapahtumat/Sisailmapajat/Kuopion-Sisailmapaja10-juhlapaja

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Vaula Aunola

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Mikä on sopivin lämmitysmuoto taloyhtiölle?

Kiinteistöjen lämmitys on noussut viime vuosina entistä tarkemman taloudellisen ja teknisen pohdinnan kohteeksi. Energian hinnan vaihtelut, ympäristövaatimukset sekä taloyhtiöiden kiristyvä kustannuspaine

Korjaaminen on parasta kiertotaloutta

Kirjoittaja: Eelis Rytkönen   Tiedeyhteisö kertoo karua tarinaa, kuinka tallustelemme kolmoiskriisissä kärventyvällä planeetalla, jossa luontokato, ilmastonmuutos ja saastuminen kirittävät toisilleen oivallisia

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.