Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Talotekniikan kahtiajako: Alan toimijat laskun ja kasvun ristivedossa

Kuva: Pexels

Talotekniikka-alan suhdannekysely kertoo karua kieltä alan pirstaloituneesta markkinatilanteesta, varsinkin alueellinen kuilu syvenee entisestään. Uudistuotannon lasku jatkuu, mutta odotukset ovat hieman parantuneet keväästä. Korjausrakentamisen kasvumahdollisuuksia heikentävät tukimuutokset.

Uudistuotannon laskusuhdanteesta huolimatta näkymät ovat hieman positiivisemmat kuin keväällä (saldoluvut syksyllä -14,6 ja keväällä -24,5), varsinkin asunto- ja teollisuusrakentamisessa. Sen sijaan julkisen rakentamisen sekä toimisto- ja liiketilarakentamisen näkymät ovat edelleen heikot. Myös valtakunnalliset erot ovat merkittäviä: erityisesti Itä-Suomessa nostokurjet eivät juurikaan liiku.

Korjausrakentamisen heikko kehitys jatkuu

Korjausrakentamisen tilanne ei ole merkittävästi muuttunut keväästä 2025. Asuntokorjausten kehitystä ennakoiva saldoluku on aavistuksen positiivinen, mutta muilla osa-alueilla korjausrakentamisen lasku jatkuu. Kokonaisuutena korjausrakentamisen kasvuodotukset ovat olleet miinusmerkkisiä koko 2020-luvun. Korjausvelan jatkuva kasvu on kuin aikapommi, jonka seuraukset lankeavat lopulta osakkaiden, kuntien ja valtion maksettaviksi.

”Oikeilla poliittisilla päätöksillä saamme rakentamisen takaisin kasvu-uralle. Korjausrakentamisen tilannetta olisi mahdollista helpottaa riittävän suurilla ja oikein kohdistetuilla tuilla, kuten taloyhtiöitä koskemaan laajennetulla kotitalousvähennyksellä tai erilaisilla investointiavustuksilla. Tukien tarve korostuu varsinkin kasvukeskusten ulkopuolella”, Talotekniikkaliitto ry:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n toimitusjohtaja Marko Utriainen sanoo.

Korjausrakentamisen kasvu vaatii valtion tukitoimien lisäksi päätöksentekokykyä taloyhtiöiltä.

”Asuntokorjauksia hidastaa monien taloyhtiöiden vaikeus saada lainaa, erityisesti hiljaisten markkinoiden alueilla. Siksi taloyhtiöiden suunnitelmallisuus ja oikea-aikainen päätöksenteko ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Nyt on oikea hetki korjausrakentamiselle, sillä työvoimaa on vielä saatavilla. Kun suhdanteet kirkastuvat, syntyy remonttiruuhka ja osaajien löytäminen vaikeutuu entisestään”, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n toimitusjohtaja ja Talotekniikkaliitto ry:n varatoimitusjohtaja Mika Hokkanen sanoo.

Tilauskantojen lasku jatkuu

Tilauskanta on laskenut keväästä 2025 varsinkin isoimmilla toimijoilla. Suunnittelijoilla tilauskanta on laskenut eniten ja myös kannattavuus kehittyy väärään suuntaan. Suunnittelun tilauskanta ennustaa rakentamista 3–9 kk päähän ja kuvastaa tilannetta rakennuslupien ja rakennusten aloitusten ennusteen kanssa.

Täystyöllistävän tilauskannan mediaani on pysynyt kolmessa kuukaudessa niin LVI- ja sähköurakoitsijoilla kuin suunnittelijoillakin. Tarjouspyynnöissä kaksi vuotta jatkunut positiivinen kehitys on tasaantunut.

”Uudistuotannon lisäksi huomio kannattaa kiinnittää korjausrakentamiseen. Korjausvelkaa on kertynyt korkean koron vuosina.  Energiatehokkuuteen ja hajautettuun uusiutuvaan energiantuotantoon tarvitaan taloudellisesta tuesta lisäpotkua. Kiinteistöveron porrastus energialuokan mukaan voisi olla harkinnan arvoinen asia”, Sähkösuunnittelijat NSS ry:n toimitusjohtaja Jouni Kekäläinen kommentoi.

Liikevaihto heikkenee isoimpia toimijoita lukuun ottamatta

Lähes joka toinen vastaaja arvioi liikevaihtonsa laskevan. Isoimmista toimijoista yli puolet odottaa liikevaihtonsa kasvavan. Sen sijaan liikevaihdoltaan pienimmistä vastaajista yli puolet odottaa liikevaihtonsa laskevan, ja vain yksi kymmenestä odottaa kasvua.

Odotukset kannattavuuden kehityksestä ovat heikentyneet keväästä. Puolet vastaajista arvioi kannattavuutensa laskevan ja vain 9 prosenttia arvioi sen paranevan.

Henkilöstön määrän odotetaan kasvavan hieman kevääseen 2026 mennessä. Lomautettuna on tällä hetkellä 3,3 prosenttia henkilöstöstä. Ammattitaitoisten tekijöiden saatavuus on parantunut keväästä, mutta sähköurakoitsijoilla se on muita toimijoita heikompi.

Lähde: Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Kokeneiden osaajien tavoittaminen haastaa rekrytointia

Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Vanhoja rakenteita ei tarvitse aina uusia

Arvokiinteistöjen ja muiden vanhojen rakennusten julkisivun, ikkunoiden ja katon suunnitelmallinen huoltaminen pidentää niiden käyttöikää ja säilyttää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kuntotutkimus tarjoaa

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Päästölaskenta muuttaa rakennusalaa

Rakennusala on siirtymässä kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, ja suunnittelijoilla on tässä murroksessa keskeinen rooli. Vuonna 2026 voimaan astuva rakentamislain ilmastoselvitys tuo päästölaskennan