Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Talotekniikan kahtiajako: Alan toimijat laskun ja kasvun ristivedossa

Kuva: Pexels

Talotekniikka-alan suhdannekysely kertoo karua kieltä alan pirstaloituneesta markkinatilanteesta, varsinkin alueellinen kuilu syvenee entisestään. Uudistuotannon lasku jatkuu, mutta odotukset ovat hieman parantuneet keväästä. Korjausrakentamisen kasvumahdollisuuksia heikentävät tukimuutokset.

Uudistuotannon laskusuhdanteesta huolimatta näkymät ovat hieman positiivisemmat kuin keväällä (saldoluvut syksyllä -14,6 ja keväällä -24,5), varsinkin asunto- ja teollisuusrakentamisessa. Sen sijaan julkisen rakentamisen sekä toimisto- ja liiketilarakentamisen näkymät ovat edelleen heikot. Myös valtakunnalliset erot ovat merkittäviä: erityisesti Itä-Suomessa nostokurjet eivät juurikaan liiku.

Korjausrakentamisen heikko kehitys jatkuu

Korjausrakentamisen tilanne ei ole merkittävästi muuttunut keväästä 2025. Asuntokorjausten kehitystä ennakoiva saldoluku on aavistuksen positiivinen, mutta muilla osa-alueilla korjausrakentamisen lasku jatkuu. Kokonaisuutena korjausrakentamisen kasvuodotukset ovat olleet miinusmerkkisiä koko 2020-luvun. Korjausvelan jatkuva kasvu on kuin aikapommi, jonka seuraukset lankeavat lopulta osakkaiden, kuntien ja valtion maksettaviksi.

”Oikeilla poliittisilla päätöksillä saamme rakentamisen takaisin kasvu-uralle. Korjausrakentamisen tilannetta olisi mahdollista helpottaa riittävän suurilla ja oikein kohdistetuilla tuilla, kuten taloyhtiöitä koskemaan laajennetulla kotitalousvähennyksellä tai erilaisilla investointiavustuksilla. Tukien tarve korostuu varsinkin kasvukeskusten ulkopuolella”, Talotekniikkaliitto ry:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n toimitusjohtaja Marko Utriainen sanoo.

Korjausrakentamisen kasvu vaatii valtion tukitoimien lisäksi päätöksentekokykyä taloyhtiöiltä.

”Asuntokorjauksia hidastaa monien taloyhtiöiden vaikeus saada lainaa, erityisesti hiljaisten markkinoiden alueilla. Siksi taloyhtiöiden suunnitelmallisuus ja oikea-aikainen päätöksenteko ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Nyt on oikea hetki korjausrakentamiselle, sillä työvoimaa on vielä saatavilla. Kun suhdanteet kirkastuvat, syntyy remonttiruuhka ja osaajien löytäminen vaikeutuu entisestään”, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n toimitusjohtaja ja Talotekniikkaliitto ry:n varatoimitusjohtaja Mika Hokkanen sanoo.

Tilauskantojen lasku jatkuu

Tilauskanta on laskenut keväästä 2025 varsinkin isoimmilla toimijoilla. Suunnittelijoilla tilauskanta on laskenut eniten ja myös kannattavuus kehittyy väärään suuntaan. Suunnittelun tilauskanta ennustaa rakentamista 3–9 kk päähän ja kuvastaa tilannetta rakennuslupien ja rakennusten aloitusten ennusteen kanssa.

Täystyöllistävän tilauskannan mediaani on pysynyt kolmessa kuukaudessa niin LVI- ja sähköurakoitsijoilla kuin suunnittelijoillakin. Tarjouspyynnöissä kaksi vuotta jatkunut positiivinen kehitys on tasaantunut.

”Uudistuotannon lisäksi huomio kannattaa kiinnittää korjausrakentamiseen. Korjausvelkaa on kertynyt korkean koron vuosina.  Energiatehokkuuteen ja hajautettuun uusiutuvaan energiantuotantoon tarvitaan taloudellisesta tuesta lisäpotkua. Kiinteistöveron porrastus energialuokan mukaan voisi olla harkinnan arvoinen asia”, Sähkösuunnittelijat NSS ry:n toimitusjohtaja Jouni Kekäläinen kommentoi.

Liikevaihto heikkenee isoimpia toimijoita lukuun ottamatta

Lähes joka toinen vastaaja arvioi liikevaihtonsa laskevan. Isoimmista toimijoista yli puolet odottaa liikevaihtonsa kasvavan. Sen sijaan liikevaihdoltaan pienimmistä vastaajista yli puolet odottaa liikevaihtonsa laskevan, ja vain yksi kymmenestä odottaa kasvua.

Odotukset kannattavuuden kehityksestä ovat heikentyneet keväästä. Puolet vastaajista arvioi kannattavuutensa laskevan ja vain 9 prosenttia arvioi sen paranevan.

Henkilöstön määrän odotetaan kasvavan hieman kevääseen 2026 mennessä. Lomautettuna on tällä hetkellä 3,3 prosenttia henkilöstöstä. Ammattitaitoisten tekijöiden saatavuus on parantunut keväästä, mutta sähköurakoitsijoilla se on muita toimijoita heikompi.

Lähde: Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu – keskeiset muutokset 1.10.2026

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu merkittävästi lokakuussa 2026. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista, hallintaanottoa, hallittua alasajoa sekä sähköautojen latausmahdollisuuden asentamista taloyhtiöihin. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta samalla mahdollistaa nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Tässä artikkelissa käydään läpi uudistuksen merkittävimmät muutokset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Päästölaskenta muuttaa rakennusalaa

Rakennusala on siirtymässä kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, ja suunnittelijoilla on tässä murroksessa keskeinen rooli. Vuonna 2026 voimaan astuva rakentamislain ilmastoselvitys tuo päästölaskennan