Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Talouden aallokossa – LVI-yrityksen selviytymis- ja kasvuvinkit

Antti Vauramo, Account Manager (takana), Maria Ihalainen, Account Manager sekä Jaani Aronurmi, Rahoitusasiantuntija

Suomen talous on hiljalleen toipumassa taantumasta, ja IMF ennustaa noin 1,5 % kasvua vuodelle 2025. Investointien, erityisesti rakentamisen, kehitys on kuitenkin ollut hidasta.

Talouden epävarmoina aikoina ennakointi ratkaisee

Viime vuodet ovat olleet taloudellisesti epävakaita, eikä tulevaisuuskaan lupaa täyttä varmuutta, vaikka elpymisestä puhutaan. Yritysten maksuvalmius on heikentynyt, ja konkursseja nähdään enemmän kuin koskaan aiemmin. Tilastojen valossa vaikeimmat ajat kassavirran näkökulmasta saattavat olla vasta edessä – se korostaa ennakoivan taloussuunnittelun merkitystä.

Maksuehdot venyvät ja painavat kassaa

Rakennusalan kilpailutilanne on tiukka. Urakoita on harvemmassa, mutta tekijöitä suhteessa enemmän, mikä pakottaa joustamaan maksuehdoissa ja painaa taseita.

Yrittäjägallupin (Suomen Yrittäjät 10.5.2025) mukaan erityisesti rakentamisen ja teollisuuden pk-yritykset kärsivät liikekumppaniensa venyttämistä maksuajoista – lähes 60 % vastaajista kertoo, ettei maksuehtolakia ole noudatettu. Tämä venyttää myyntisaamisten kiertoa ja aiheuttaa kassavirtaongelmia jo ennen työn toteutusta.

Pörssiyhtiöt kykenevät kilpailuttamaan urakoitsijoita ja vaatimaan pitkiä maksuehtoja, mikä kasvattaa suurten toimijoiden kassapuskuria entisestään. Tässä ympäristössä LVI-yrityksillä on velvollisuus hallita kassatilannetta tarkasti, jotta investointi- ja toimintakyky säilyy.

Myös taloyhtiöillä on paine raportoida taloudellinen tilanne aiempaa tarkemmin. Kun omapääoma on heikossa kunnossa, se heijastuu suoraan urakoihin. Taloyhtiöt suosivat urakoitsijoita, jotka tarjoavat pidempiä maksuehtoja – mutta tämä lisää urakoitsijan kassariskejä.

Valmistautuminen nousukauteen

Kun talous lähtee kunnolla nousuun, tavarantoimittajat eivät yleensä jousta maksuajoissa. Tämä voi aiheuttaa tilanteen, jossa tilauksia olisi tulossa, mutta kassavirta ei riitä niiden käynnistämiseen. LVI-yrityksen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin siihen hetkeen, jolloin kysyntä kasvaa. Vahva kassa mahdollistaa markkinaosuuksien kasvattamisen ja uusien projektien rohkeamman aloittamisen.

Laskurahoituksen käyttö on yleistynyt nopeasti, sillä se vapauttaa myyntisaatavat käytettäväksi esimerkiksi kasvuun odottelun sijaan. Koventunut kilpailu on laskenut sen hintatasoa, mikä tekee siitä entistä houkuttelevamman vaihtoehdon. On tärkeää huomioida, että vakuuksia ei kannata sitoa käyttöpääomarahoitukseen – ne on järkevämpi hyödyntää pitkäaikaisissa investoinneissa.

Hyvä maksaja erottuu

Harva tietää, että yritysten maksutapaa rekisteröidään jatkuvasti. Hyvät maksajat erottuvat edukseen ja voivat hyötyä paremmista yhteistyöehdoista sekä vahvemmasta luottamuksesta markkinoilla. Taseen rakenteeseen ja kassavarantoihin panostaminen ei siis ole pelkästään riskienhallintaa – se on myös selkeä kilpailuetu.

Kehityssuunta / Suositus

Talouden epävarmuus ja epäselvä toipuminen

Seuraa aktiivisesti suhdannenäkymiä ja rakennusalojen
kehitystä (esim. Suomen Pankki, RT) ja valmistaudu
eri skenaarioihin.

Venymässä oleva maksuehtotilanne

Neuvottele selkeät ja lainmukaiset maksuehdot, raportoi
aktiivisesti ja vie asiaa tietoisuuteen.

Kassanhallinta

Hyödynnä laskurahoitusta tarpeen mukaan, priorisoi kassavarannot ja
laadi varasuunnitelma.

Kasvupainotteisuus

Vahvista kassaa, jotta yritys voi tarttua noususuhdanteen
mahdollisuuksiin – vahva kassa = kilpailuetu.

Jos haluat varmistaa, että yrityksesi kassanhallinta, rahoitusratkaisut ja maksuehdot tukevat menestystä nyt ja tulevaisuudessa, käänny ajoissa ammattitaitoisen asiantuntijan puoleen.

Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n yhteistoimintajäsenenä Norra Finans haluaa olla mukana vahvistamassa koko LVI-alan taloudellista perustaa. Tarjoamme asiantuntemustamme yrityksille, jotka haluavat varautua talouden vaihteluihin ja hyödyntää kasvun mahdollisuuksia.

Artikkelin asiantuntijat Norra Finans Oy:
Antti Vauramo, Account Manager
Maria Ihalainen, Account Manager
Jaani Aronurmi, Rahoitusasiantuntija

CTA

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Seinä-wc ei ole pelottava mörkö

Seinä-wc:n pelko on usein turhaa. Se ei ole pelottava mörkö tai vesivahinkoja tuottava väärä valinta, vaan materiaaleja säästävä ja asiakastyytyväisyyttä tuova

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä.