Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Talvityöt haastavat korjausrakentamisen suunnittelua

Kuva: Liisa Hyvönen

Talvikuukausina korjausrakentaminen kohtaa omat erityishaasteensa. Sisätilojen remontit onnistuvat usein ympäri vuoden, mutta julkisivujen ja kattojen korjaukset vaativat tarkkaa aikataulutusta ja olosuhteiden huomiointia. Talven sääolosuhteet ja materiaalien käyttäytyminen asettavat reunaehtoja, jotka on hyvä tiedostaa jo suunnitteluvaiheessa.

Sisätilojen saneeraus jatkuu pakkasesta huolimatta

Sisäkorjaukset ovat yleensä talvikaudellakin mahdollisia, kunhan tilojen lämmitys ja kosteus hallitaan asianmukaisesti. Märkätilojen remontit, pintojen uusiminen ja ilmanvaihtojärjestelmien päivitykset voidaan toteuttaa myös kylmempinä kuukausina.

Talvikausi tarjoaa usein mahdollisuuden tasata urakoitsijoiden aikatauluja. Kun työympäristö pidetään kuivana ja lämpimänä, sisätilojen saneeraukset sujuvat suunnitellusti.

Lämmityksen järjestäminen työmaalla ja kosteudenhallinnan varmistaminen ovat keskeisiä tekijöitä. Materiaalit, kuten tasoitteet ja maalausaineet, vaativat tietyn lämpötilan ja ilmankosteuden, jotta ne kovettuvat oikein ja kestävästi. Huolellinen ennakointi vähentää riskiä, että työ joudutaan tekemään uudelleen tai että syntyy kosteusvaurioita.

Julkisivujen ja kattojen rajoitteet

Talvikuukausina ulkorakenteiden korjaaminen on haastavampaa. Pakkasella, lumisateessa tai jäisellä alustalla monet työvaiheet ovat mahdottomia tai riskialttiita. Laastit, bitumikatot, ulkomaalit ja tiivistysaineet eivät yleensä asetu tai kuiva riittävästi, mikä voi johtaa materiaalivaurioihin tai vesivuotoihin.

Julkisivukorjauksissa on talvella usein kyse lähinnä vaurioiden hallinnasta ja väliaikaisista suojauksista. Pysyvä korjaus toteutetaan sääolosuhteiden salliessa.

Väliaikaiset suojaukset, kuten pressut tai tilapäiset vesitiiviit rakenteet, voivat estää suuremmat vahingot. Kattojen osalta lumikuorman ja jäätymisen huomioiminen on välttämätöntä työturvallisuuden varmistamiseksi. Työmaan riskien hallinta vaatii talvella erityistä tarkkuutta, jotta ei aiheudu vahinkoja rakennukselle tai henkilöstölle.

Kuva: Pixabay

Suunnittelu korostuu talvikaudella

Talvityöt vaativat tarkkaa aikataulutusta ja materiaalivalintojen suunnittelua. Ennakoiva työvaihesuunnittelu auttaa minimoimaan sääolosuhteiden vaikutukset ja turhien seisokkien riskin. Urakoitsijan ja isännöitsijän yhteistyö on keskeistä, ja sopimuksissa kannattaa huomioida mahdollisuus aikataulujen joustoon ja olosuhderajoitteisiin.

Materiaaleja on hyvä varastoida riittävästi, jotta toimituskatkokset eivät viivästytä projektia. Lisäksi työmaan lämmitys- ja suojaratkaisut tulee suunnitella ennakolta. Talvityö vaatii myös logistiikkaan panostamista: kuljetukset lumisateessa tai jäisillä teillä voivat hidastua, mikä vaikuttaa urakan etenemiseen.

Kustannusnäkökulma ja resurssit

Talvikauden erityisjärjestelyt voivat kasvattaa kustannuksia. Lämmitys, suojarakenteet ja erikoismateriaalien käsittely lisäävät menoeriä, ja aikataulujen epävarmuus voi vaatia joustoa resursseissa. Kustannusten hallinta edellyttää tarkkaa ennakkosuunnittelua ja riskien arviointia.

Henkilöstön osaaminen ja kokemuksen hyödyntäminen on talvityössä erityisen tärkeää. Työturvallisuuskoulutus, liukkauden huomioiminen ja asianmukaiset henkilösuojaimet vähentävät tapaturmariskiä. Työmaan seuranta ja aktiivinen ohjaus varmistavat, että talvityöt etenevät hallitusti, vaikka olosuhteet vaihtelevat.

Turvallisuus keskiössä

Liukkaat pinnat, lumi ja jää voivat lisätä tapaturmariskiä merkittävästi. Työmaan turvallisuuskäytännöt ja suojavarusteet on suunniteltava niin, että ne soveltuvat talviolosuhteisiin. Suojakatokset, liukuesteet ja asianmukainen valaistus auttavat ehkäisemään onnettomuuksia.

Työturvallisuuden merkitystä ei voi korostaa liikaa talvikuukausina. Pelkkä sääolosuhteiden ennakointi ei riitä, vaan aktiivinen riskien hallinta on osa jokapäiväistä työmaatoimintaa.

Ennakoiva lähestymistapa tuottaa tulosta

Talvella korjausrakentaminen on mahdollista, mutta vaatii tarkkaa suunnittelua, olosuhteiden huomiointia ja riskien hallintaa. Sisätilojen korjaukset onnistuvat usein ilman merkittäviä rajoitteita, kun taas julkisivu- ja kattotyöt edellyttävät sääsuojausta ja oikeaa ajoitusta.

Oikein suunniteltuna talvityöt eivät hidasta kokonaisurakkaa, vaan voivat päinvastoin hyödyntää hiljaisempia kausia urakoitsijoiden saatavuuden kannalta.

Talvikauden erityispiirteiden tunnistaminen ja ennakoiva toiminta auttavat kiinteistönomistajia ja urakoitsijoita pitämään saneerausprojektit hallinnassa, turvallisina ja kustannustehokkaina.

Teksti: Petri Charpentier

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Hyvä sisäilma syntyy toimivasta ilmanvaihdosta ja suunnitelmallisesta ylläpidosta

Ilmanvaihto vaikuttaa kiinteistöjen terveellisyyteen, energiankulutukseen ja käyttäjien viihtyvyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen ja rakennusten tiivistäminen korostavat hallitun ilmanvaihdon merkitystä. Pelkkä tekninen järjestelmä ei kuitenkaan takaa hyvää sisäilmaa, vaan tarvitaan myös oikeaa mitoitusta, toimivaa automaatiota, säännöllistä huoltoa ja järjestelmällistä seurantaa.

Korjausten rahoitus ja vakuutusturva koettelevat taloyhtiön taloutta

Taloyhtiön taloudellinen kantokyky punnitaan usein silloin, kun edessä on suuri remontti tai kiinteistössä sattuu vahinko. Lainarahoituksen ehdot, kasvavat korjaustarpeet ja vakuutusten rajaukset kytkeytyvät toisiinsa. Hallituksen ja isännöitsijän tehtävänä on varmistaa, että yhtiö pystyy ennakoimaan kustannuksia ja varautumaan myös odottamattomiin tilanteisiin.

Hallintaanottomenettelyn uudistuneet tiedoksiantotavat

Hallintaanotto on asunto-osakeyhtiölaissa säädetty menettely, jolla taloyhtiö voi puuttua tilanteeseen, jossa osakas tai muu huoneiston käyttäjä laiminlyö velvollisuuksiaan. Menettely etenee kahdessa vaiheessa. Ensin hallituksen on annettava osakkaalle, vuokralaiselle ja muulle mahdolliselle käyttöoikeuden saaneelle kirjallinen hallituksen varoitus. Varoituksesta tulee käydä selville, mistä laiminlyönnistä on kyse ja että huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan, jos tilanne ei korjaannu.

Pääkirjoitus: Turvallisuus on yhteinen asia

Taloyhtiön turvallisuudesta puhutaan usein vasta silloin, kun jotakin tapahtuu. Kun parvekelasi putoaa kadulle, tulipalo syttyy kerrostalossa tai ihminen loukkaantuu liukkaalla pihalla, herää kysymys siitä, olisiko vahinko ollut estettävissä. Monessa tapauksessa olisi. Silti turvallisuus jää helposti muiden, kiireellisemmiltä tuntuvien asioiden varjoon.

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.

Purkutyö on korjauksen kivijalka

Taloyhtiön laajoissa ja vaativissa korjausurakoissa asbestin purkutyön osuus on oleellinen osa koko projektin onnistumista. Tamperelaisen As. Oy Pirkanportin haitta-ainekartoituksessa löydettiin asbestia

Kylppäriin iso vai pieni remontti?

Koronan keskellä monessa taloyhtiöissä haaveillaan uusista kylppäreistä – mutta toisaalta pandemia voi tuoda haasteita päätöksentekoon taloyhtiön sisällä. Lisäksi mittava putkiremontti voi

Reistaileeko hissi?

Peruskorjaus ja muut tekniset korjaustyöt parantavat hissin turvallisuutta ja käytettävyyttä. Tarjouspyyntöjä kannattaa vertailla huolella ja valita laitteet, joihin on saatavilla varaosia