Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Tuholaistorjunnan olennainen rooli kiinteistön huollossa

Kiinteistöt voivat tarjota täydellisen suojan tuholaisille ja niiden lisääntymiselle, varsinkin kun ihmisistä ei ole suurempaa häiriötä. Tuholaiset voivat vahingoittaa lukuisia rakennusten osia päästäkseen sisään ja aiheuttaa mittavia vahinkoja etsiessään ruokaa ja pesimäpaikkoja.

Jyrsijöiden torjunta

Jyrsijät ovat Suomen yleisimpiä kiinteistöjen tuholaisia. Jyrsijähavainnot nousivat maailmanlaajuisesti 12.4% ja Suomessa päätä huimaavat 34% vuoden 2020 aikana. Jyrsijät tulevat rakennukseen etsimään suojaa, pesämateriaaleja ja ruokaa aiheuttaen rakenteellisia vaurioita sekä pahimmassa tapauksessa vaurioittaen sähköjohtoja, joka voi johtaa tulipaloon. Tuholaisten määrä kasvaa nopeasti, kun ruokatarvikkeita ja suojaa on saatavilla, jonka johdosta tuholaistorjunta-, desinfiointi- sekä korjauskustannukset voivat nousta vauhdilla.

kuva

Jyrsijöiden torjunta edellyttää pesimäpaikkojen poistamista rakennuksista ja niiden ympäristöstä sekä ruokaan, veteen ja suojaan käsiksi pääsemisen estämistä. Rakennuksissa on useita sisäänkäyntejä jyrsijöille, mukaan lukien tuuletusaukkojen, putkien, kaapeleiden, viemärien, oviaukkojen ja ikkunoiden ympäristöt. Saatavilla on monenlaisia jyrsijöiltä suojaavia tuotteita, joilla voidaan tukkia ja täyttää aukot mahdollisten pääsyreittien sulkemiseksi sekä erilaisia ratkaisuja tuholaisongelmien torjumiseen.

Kaikki alueella liikkuvat jyrsijät on torjuttava tehokkaasti hyväksyttyjen käytäntöjen ja lainsäädännön mukaisesti. Rentokilin asiantunteva tuholaistorjuntapalvelu tarjoaa räätälöityjä integroituja tuholaistorjuntasuunnitelmia, joilla torjut kaikki kiinteistön tuholaiset tehokkaasti ja huomaamattomasti kiinteistön, kaluston ja laitteiden suojelemiseksi sekä terveysriskien vähentämiseksi.

Lisätietoja: www.rentokil.fi

Teksti ja kuvat: Rentokil Initial Oy

* Luvut perustuvat Rentokilin vuoden 2020 aikana kerättyyn sisäiseen dataan

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu – keskeiset muutokset 1.10.2026

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu merkittävästi lokakuussa 2026. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista, hallintaanottoa, hallittua alasajoa sekä sähköautojen latausmahdollisuuden asentamista taloyhtiöihin. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta samalla mahdollistaa nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Tässä artikkelissa käydään läpi uudistuksen merkittävimmät muutokset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Kylppäriin iso vai pieni remontti?

Koronan keskellä monessa taloyhtiöissä haaveillaan uusista kylppäreistä – mutta toisaalta pandemia voi tuoda haasteita päätöksentekoon taloyhtiön sisällä. Lisäksi mittava putkiremontti voi

Reistaileeko hissi?

Peruskorjaus ja muut tekniset korjaustyöt parantavat hissin turvallisuutta ja käytettävyyttä. Tarjouspyyntöjä kannattaa vertailla huolella ja valita laitteet, joihin on saatavilla varaosia

Homepöly poistettava sisätiloista ja huoneilmasta

Sisäilmaongelmakohteissa tilojen käyttäjät altistuvat erilaisille mikrobeille, kuten hiivoille ja homeille, joilla voi olla haitallisia terveysvaikutuksia. Esimerkiksi kosteusvauriokohteen mikrobit voivat aiheuttaa infektioita

Pyyhekuivain helpottaa tekstiilien kuivatusta

Pyyhekuivain on elämää helpottava, edullinen kodin varuste, jonka hyötyjä ei ole paljonkaan osattu hyödyntää suomalaisissa kodeissa. Sähkö- tai vesikiertoinen tai hybridikäyttöinen

Katto reilaan talvella?

Vaativakin talviremontti onnistuu, kunhan turvallisuusnäkökulmat ovat ajan tasalla rakentajan pelikirjassa Taloyhtiöissä tiedetään jo varsin hyvin, että kattoremontti voidaan tehdä talvella siinä

Kattotyöt sujuvat myös talvella

Korjaus- ja huoltotöiden lisäksi kattoremontteja tehdään yhä enemmän talvikaudella. Talvitöiden etuina ovat kesäsesonkia parempi resurssien saatavuus, edullisempi hintataso ja usein myös