Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Tutkimus paljastaa: Katon keskialue vaatii eniten alipainetuulettimia

Nyrkkisääntö on, että yksi alipainetuuletin tuulettaa noin sadan neliön kattoalan. Nyt on saatu uutta tietoa siitä, mikä on alipainetuulettimien optimaalinen sijoituspaikka laatikkomaisen rakennuksen loivalla katolla.

Tutkimustuloksissa selvisi, että ilmavirta ei jakaudu tasaisesti katolla: suurimmat paine-erot ja virtausnopeudet keskittyvät tyypillisesti katon keskialueelle, kun taas reunoilla ilmanvaihto on vähäisempää. Sen takia loivan katon keskiosaan on järkevää sijoittaa suhteellisesti enemmän alipainetuulettimia kuin reunoille, sillä silloin myös reuna-alueet tuulettuvat tehokkaammin.

”Usein suunnittelijat sijoittavat alipainetuulettimet loivan katon keskelle. Se tapahtuu ikään kuin automaattisesti. Nyt meillä on vihdoin tutkittua tietoa asiasta”, VILPE Oy:n tutkimus- ja kehitysjohtaja Veli-Pekka Lahti sanoo.

Katon tuuletuksessa on huomioitava myös katon reuna-alueet ja tuulettimien korkeus.

”Jos katolla on palo-osastointeja tai -katkoja, silloin pitää muistaa huolehtia, että reuna-alueetkin saavat korvausilmaa. Joskus taas tuulettimen korkeutta pitää jatkaa, mikäli on olemassa riski lumen kasautumiselle”, Lahti toteaa.

Alipainetuulettimien toiminta on ensiarvoisen tärkeää rakennuksen terveydelle. Jos kattorakenteeseen jää kosteutta, eristeet eivät toimi kunnolla ja rakenteet heikentyvät. Samalla homevaurioiden riski kasvaa.

Rakennuksen muoto vaikuttaa suurimman imupaineen sijaintiin. Kuvassa näkyy, miten laatikon mallisessa rakennuksessa, jossa on loiva katto, suurin imupaine eli nopein keskimääräinen ilmanvirta on noin 10,5 metrin päässä katon reunoista pituussuunnassa.

Ilmastonmuutos lisää sateita ja vaikeuttaa kosteuden poistoa rakenteista

Alipainetuuletuksen toiminnan kannalta huonoimmat olosuhteet vallitsevat silloin, kun on paljon tuulta ja vesisadetta – esimerkiksi juuri syksyllä. Kun tuuli kulkee alipainetuulettimen ohi, tuulettimeen syntyy alipaine, joka vetää ilmaa ulos rakenteista. Jos tuulinen ja sateinen sää jatkuu pitkään, rakenne ei pääse kuivumaan, sillä tuulen mukana rakenteeseen tulee aina lisää kosteutta.

Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomessa pakkasjaksot lyhenevät, ja vastaavasti keväällä ja syksyllä on yhä pidempiä, sateisia jaksoja. Tämän takia rakenteet eivät kuivu yhtä tehokkaasti. Alipainetuuletuksessa voi olla ongelmia myös silloin, jos rakennus sijaitsee varjoisassa paikassa.

”Perinteinen alipainetuuletus on sopiva keino useisiin rakennuksiin. Jos tuuletus ei toimi kunnolla tai kiinteistönomistaja haluaa varmuuden tuuletuksen toimivuudesta, niin alipainetuuletuksesta voi tehdä koneellisen ja tarpeenmukaisen VILPE Sensen avulla”, Lahti kertoo.

VILPE Sense tuulettaa rakenteita vain silloin, jos olosuhteet ovat sopivat: sadesäällä tuuletus loppuu, jotta rakenteisiin ei turhaan imetä kosteaa ilmaa. Rakenteiden kuntoa ja kosteustasoa voi helposti seurata pilvipalvelusta.

Tulokset: Ilmavirta ei ole tasainen – keskiosassa suurin teho

Simulaatiossa havaittiin, että paras ilmanvaihto saavutetaan, kun alipainetuulettimet sijoitetaan katon keskilinjalle leveyssuunnassa ja noin 10,5 metrin päähän katon reunoista pituussuunnassa.

Simuloinnin rakennus oli lähes symmetrisen muotoinen, joten tuulen suunnalla ei ollut vaikutusta tuulettimien sijoitteluun. Sen sijaan ilmavirran nopeus oli suurin keskialueella, joten sen vuoksi sinne kannattaa sijoittaa eniten alipainetuulettimia.

Suunnittelussa pitää myös huomioida esteiden vaikutus. Jos keskialueella on suuria rakenteellisia esteitä (esim. ilmanvaihdon konehuone), tuulenvirtaus heikkenee. Tällöin on syytä harkita tiheämpää tuuletinjakaumaa tai koneellisempia ratkaisuja.

 Lähde: VILPE Oy

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja

Seinä-wc ei ole pelottava mörkö

Seinä-wc:n pelko on usein turhaa. Se ei ole pelottava mörkö tai vesivahinkoja tuottava väärä valinta, vaan materiaaleja säästävä ja asiakastyytyväisyyttä tuova