Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Jo joka kolmannessa putkiremontissa ei remontoida kylpyhuoneita lainkaan

Suomessa kodeissa on yhä enemmän riskialttiita märkätiloja. Kerrostaloasunnon kylpyhuone remontoidaan tavanomaisimmin putkiremonttien yhteydessä, mutta tällä vuosikymmenellä kylpyhuoneiden remontit putkiremonttien yhteydessä ovat vähentyneet vuosi vuodelta.
Kuva: Pexels

Vuonna 2024 Suomessa tehdyistä putkiremonteista joka toisessa remontoitiin taloyhtiön jokaisen asunnon kylpyhuone. Viime vuonna osuus laski 44 prosenttiin. Tänä vuonna osuus on 45 prosenttia. Putkiremonttien lukumäärä ylipäätään on laskussa. Tämän vuoden otanta on tammi–toukokuu. Suomalaisista noin 40 prosenttia asuu kerrostalossa ja yli puolet kerros- tai rivitalossa.

”Yhä useammassa putkiremontissa ei remontoida kylpyhuoneita lainkaan. Vuonna 2024 niin oli 26 prosentissa hankkeista. Vuonna 2025 osuus nousi 34 prosenttiin. Tämän vuoden prosentti oli toukokuussa 32. Seuraus on kasvava määrä riskialttiita märkätiloja”, Vevex Oy:n toimitusjohtaja Anton Eriksson sanoo.

”Jos kylpyhuonetta ei remontoi, sen kuntoa pitäisi kartoittaa ja huoltaa”, Eriksson lisää.

Tiedot selviävät tämän vuoden Putkiremonttibarometrista. Barometrin vastaajat hallinnoivat noin 2000 taloyhtiötä. He ovat Isännöintiliiton paikallisyhdistysten jäseniä tai työskentelevät Isännäintiliiton jäsenyrityksissä. Vevex on Suomen ensimmäinen pesutilojen huoltamiseen erikoistunut kiinteistöhuoltoyritys. Vevex perustettiin vuonna 2015.

Vevexin toimitusjohtaja Anton Eriksson. Kuva: Vevex

Rahapula näkyy – ja hintojen nousu

Taloyhtiöiden vaikeutunut taloustilanne näkyy putkiremonteissa. Rahoitusvaikeuksien vuoksi putkiremontteja on jätetty toteuttamatta joka viidennen isännöintialan ammattilaisen isännöimissä taloyhtiöissä.

”Putkiremontit ovat kallistuneet. Perinteisellä tavalla toteutetun putkiremontin mediaanikustannus on tällä hetkellä Suomessa 890 euroa per asuinneliö. 2 vuotta sitten summa oli 832 euroa”, Eriksson kertoo.

Säästötarpeet lienevät kylpyhuoneremonttienkin vähentymisen pääsyy.

”Yleinen talouskaamos vähentää rahankäyttöä. Hintatietoisuus näkyy siinäkin, että remontoijien valinnassa hinta on yhä ratkaisevampi seikka. Hinnan valintaa ohjaavaksi tekijäksi nostavien määrä on noussut viime vuodesta 9 prosenttia”, Eriksson toteaa.

Kaikki tai ei mitään eivät ole ainoat vaihtoehdot

Kylpyhuoneen jättäminen putkiremontin ulkopuolelle kasvattaa huoltamisen merkitystä. Vanhenevien kylpyhuoneiden kuntoa on tarpeen seurata. Kuluvia osia on huollettava.

”Esimerkiksi silikonisaumat kuluvat muuta kylpyhuonetta nopeammin. Vanhat silikoni- ja laattasaumat voivat hapertua, irrota ja homehtua. Huonokuntoiset saumat lisäävät kylpyhuoneen kosteusrasitusta ja hidastavat kuivumista. Pitkittynyt liiallinen vesirasitus heikentää laattojen kiinnityksiä”, Eriksson kommentoi.

Haljenneet ja kuluneet saumat voi uusia kokonaan tai vain vaurioituneelta alueelta.

”Yksittäisiin irtolaattoihinkin on mahdollista puuttua ennen kuin ongelma edellyttää laajempaa korjaamista. Kylpyhuoneen kunnossapidon vaihtoehdot eivät ole vain ne, että ei tehdä mitään tai että remontoidaan kokonaan. Pienet ongelmat olisi hyvä ratkaista ennen kuin niistä kehittyy isoja ja kalliita ongelmia”, Eriksson päättää.

Pintamateriaalien lisäksi ikääntyneessä märkätilassa on tarpeen tarkkailla rakenteiden läpi menevien läpivientien kuntoa. Etenkin lattiakaivon alue on kovalla vesirasituksella. Myös rakenteisiin ajan myötä ilmaantuvia puutteita on mahdollista korjailla ennaltaehkäisevästi.

Lähde: Vevex

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu – keskeiset muutokset 1.10.2026

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu merkittävästi lokakuussa 2026. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista, hallintaanottoa, hallittua alasajoa sekä sähköautojen latausmahdollisuuden asentamista taloyhtiöihin. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta samalla mahdollistaa nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Tässä artikkelissa käydään läpi uudistuksen merkittävimmät muutokset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Kokeneiden osaajien tavoittaminen haastaa rekrytointia

Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.

Vanhoja rakenteita ei tarvitse aina uusia

Arvokiinteistöjen ja muiden vanhojen rakennusten julkisivun, ikkunoiden ja katon suunnitelmallinen huoltaminen pidentää niiden käyttöikää ja säilyttää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kuntotutkimus tarjoaa

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Päästölaskenta muuttaa rakennusalaa

Rakennusala on siirtymässä kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, ja suunnittelijoilla on tässä murroksessa keskeinen rooli. Vuonna 2026 voimaan astuva rakentamislain ilmastoselvitys tuo päästölaskennan