Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Mitä tehdä kun tuholaiset iskevät taloyhtiöön?

Torjunta on syytä jättää ammattilaisille

Tuholaishyönteiset ja -jyrsijät ovat taloyhtiöiden riesana ympäri vuoden. Keväällä ja kesällä kuvioihin astuvat myös muurahaiset ja ampiaiset.

Varsinkin ampiaisten torjunta on syytä jättää ammattilaiselle, eikä kannata riskeerata omaa terveyttään.

”En suosittele ampiaispesien hävittämistä omatoimisesti. Niitä hävittäessä täytyy olla asianmukaisesti suojautunut. Ampiaisille voi olla allerginen, vaikka ei siitä itse tietäisi. Lisäksi on varmistettava, että ampiaispesä saadaan poistettua kokonaan”, muistuttaa tuholaistorjuntayhtiö Antitec Oy:n operatiivinen päällikkö Tero Haikonen.

Rottia voi torjua huolehtimalla siisteydestä

Ympärivuotisia taloyhtiöiden kutsumattomia hyönteisvieraita ovat muun muassa turkiskuoriaiset, sokeritoukat ja luteet. Torakoitakin saapuu ulkomaan ikävinä tuliaisina.

”Näitäkään hyönteisiä en suosittelisi torjumaan itse. Pitkäkestoisia hyönteisten torjunta-aineita ei tänä päivänä myydä kuluttajille ja aerosolit eivät tuhoa hyönteisen kaikkia kehitysvaiheita. Muurahaisten torjuntaan on tarjolla kuluttajille rasioita, mutta ongelma on se, että niitä ei osteta kerralla riittävästi. Toivottua vaikutusta ei silloin ole”, Haikonen sanoo.

Myös rotanmyrkkyä ei enää myydä tavallisille kuluttajille. Loukkuja käsitellään myös paljain käsin, jolloin niihin tarttuu rottia pelottava ihmisen haju. Tavallisille kuluttajille tarjolla oleva hiirenmyrkky ei myöskään tapa rottaa. Päinvastoin rotta älykkäänä eläimenä huomaa lajitoverinsa sairastuneen ja osaa välttää myrkkyä.

”Rottapopulaation villiintymistä voi ehkäistä pitämällä jätekeskukset siisteinä ja roska-astiat ehjinä. Niiden ei tule myöskään antaa pursuta yli äyräidensä. Työmaan mylläämät pihamaat suovat niille myös piilopaikkoja. Jos itse saisin päättää, kieltäisin lintujen ruokinnan taloyhtiöiden pihassa, sillä samalla ruokitaan rottia”, Haikonen neuvoo.

Lude liikkuu vain ihmisen avulla

Ludeongelman iskiessä taloyhtiö ei välttämättä ole pulassa. Haikosen mukaan luteet ovat huonoja siirtymään asunnosta toiseen omatoimisesti, sillä ne saavat ihmisestä tarvitsemansa ravinnon lymytessään useimmiten sängyssä ja sen lähistöllä.

”Ne voivat kyllä siirtyä ihmisen mukana vaatteissa sängystä toiseen tai tavaroita siirrettäessä asunnosta toiseen. Aikuiset luteet havaitsee paljaalla silmällä, mutta nymfivaiheessa olevia ei. Silloin olisi hyvä tarkastaa kyseiset asunnot. Luteella on oma kantansa suurissa kaupungeissa. Ne eivät välttämättä tule aina ulkomailta”, Haikonen tarkentaa.

Myrkyttömiäkin vaihtoehtoja on tarjolla tuholaishyönteisten tarjontaan, kuten feronomiansat ja pölytteet, mutta Haikonen ei usko niiden vaikuttavuuteen, vaikka ymmärtää vihreiden vaihtoehtojen halun.

”Esimerkiksi feronomiansat tappavat vain urospuoliset hyönteiset, mutta jättävät naaraat eloon”, Haikonen jatkaa.

kuva

Koskaan ei ole liian myöhäistä

Mitä sitten taloyhtiöissä tulisi tehdä, kun tuholaiset iskevät? Haikonen kehottaa ottamaan yhteyttä mahdollisimman nopeasti tuholaistorjujaan, joka kertoo vaihtoehdot. Ongelman pahentumista ei kannata jäädä odottamaan. Ympäristöt vaihtelevat ja samoin tehokkaimmat keinot torjunnassa.

”Taloyhtiön on mahdollista tilata tuholaistorjujat paikalle esimerkiksi 2-4 kertaa vuodessa, ennen kuin ongelma on jo syntynyt. Käsittely tappaa ryömivät hyönteiset”, Haikonen lupaa.

”Tosin hyönteisten kohdalla ei ole koskaan liian myöhäistä tilata torjujaa paikalle. Jopa välikerrosten kautta asunnosta toiseen siirtyvistä sokeritoukista ja turkiskuoriaisista päästään eroon”, Haikonen jatkaa.

Rottien kohdalla tuholaistorjunta on vaikeaa, mikäli rottapopulaatio on jo päässyt kasvamaan liian suureksi.

”Rotat lähettävät ensiksi tiedustelijansa tunnustelemaan uutta paikkaa ja mikäli ne eivät palaa, niin muutkaan rotat eivät seuraa niitä. Rottaongelmaan kannattaa tarttua heti”, Haikonen neuvoo.

Taloyhtiöiden iällä ei ole niinkään vaikutusta tuholaisongelmiin. Ongelmia voi olla aivan uudessakin taloyhtiössä. Haikonen on toiminut vuosia tuholaistorjujana. Eksoottisin tapaus mihin hän on törmännyt työssään, oli 10 cm iso herhiläinen. Melkein yhtä ison madagaskarilaisen torakankin hän löysi asiakkaan matkatuliaisina.

Teksti: Esa Pesonen
Kuvat: Pixabay

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Pienellä tuuletusvälillä on suuri vaikutus

Julkisivun toimintaan vaikuttavat monet yksityiskohdat EU:n ikääntyvä rakennuskanta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat kasvavat säänrasitukset asettavat julkisivuille uusia vaatimuksia. Energiatehokkuus, kosteustekninen toiminta ja

Rivitaloyhtiön mittava tiilikattoremontti

As Oy Vastatuulessa päätettiin tiilikattoremontista, kun katon ikääntymisen merkit alkoivat näkyä. Kattoremontin tekijäksi valikoitui Kattokeskus, joka oli aiemmin toteuttanut naapuritaloyhtiön kattoremontin.

Milloin on oikea hetki remontille?

Puolueettoman tahon toteuttama kuntoarvio ja putkiston kuntotutkimus tuovat taloyhtiön päätöksentekoon kaivattua selkeyttä sekä auttavat säästämään kustannuksia pitkällä aikavälillä. Näin taloyhtiön arki

Peruskorjatako vai uusia koko hissi?

Hissiremontit ovat merkittäviä hankkeita, jotka vaikuttavat niin taloyhtiöiden asukkaiden arkeen kuin kiinteistön arvoon. Olipa kyse hissin peruskorjauksesta tai kokonaan uuden laitteen

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden