Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Mitä tehdä kun tuholaiset iskevät taloyhtiöön?

Torjunta on syytä jättää ammattilaisille

Tuholaishyönteiset ja -jyrsijät ovat taloyhtiöiden riesana ympäri vuoden. Keväällä ja kesällä kuvioihin astuvat myös muurahaiset ja ampiaiset.

Varsinkin ampiaisten torjunta on syytä jättää ammattilaiselle, eikä kannata riskeerata omaa terveyttään.

”En suosittele ampiaispesien hävittämistä omatoimisesti. Niitä hävittäessä täytyy olla asianmukaisesti suojautunut. Ampiaisille voi olla allerginen, vaikka ei siitä itse tietäisi. Lisäksi on varmistettava, että ampiaispesä saadaan poistettua kokonaan”, muistuttaa tuholaistorjuntayhtiö Antitec Oy:n operatiivinen päällikkö Tero Haikonen.

Rottia voi torjua huolehtimalla siisteydestä

Ympärivuotisia taloyhtiöiden kutsumattomia hyönteisvieraita ovat muun muassa turkiskuoriaiset, sokeritoukat ja luteet. Torakoitakin saapuu ulkomaan ikävinä tuliaisina.

”Näitäkään hyönteisiä en suosittelisi torjumaan itse. Pitkäkestoisia hyönteisten torjunta-aineita ei tänä päivänä myydä kuluttajille ja aerosolit eivät tuhoa hyönteisen kaikkia kehitysvaiheita. Muurahaisten torjuntaan on tarjolla kuluttajille rasioita, mutta ongelma on se, että niitä ei osteta kerralla riittävästi. Toivottua vaikutusta ei silloin ole”, Haikonen sanoo.

Myös rotanmyrkkyä ei enää myydä tavallisille kuluttajille. Loukkuja käsitellään myös paljain käsin, jolloin niihin tarttuu rottia pelottava ihmisen haju. Tavallisille kuluttajille tarjolla oleva hiirenmyrkky ei myöskään tapa rottaa. Päinvastoin rotta älykkäänä eläimenä huomaa lajitoverinsa sairastuneen ja osaa välttää myrkkyä.

”Rottapopulaation villiintymistä voi ehkäistä pitämällä jätekeskukset siisteinä ja roska-astiat ehjinä. Niiden ei tule myöskään antaa pursuta yli äyräidensä. Työmaan mylläämät pihamaat suovat niille myös piilopaikkoja. Jos itse saisin päättää, kieltäisin lintujen ruokinnan taloyhtiöiden pihassa, sillä samalla ruokitaan rottia”, Haikonen neuvoo.

Lude liikkuu vain ihmisen avulla

Ludeongelman iskiessä taloyhtiö ei välttämättä ole pulassa. Haikosen mukaan luteet ovat huonoja siirtymään asunnosta toiseen omatoimisesti, sillä ne saavat ihmisestä tarvitsemansa ravinnon lymytessään useimmiten sängyssä ja sen lähistöllä.

”Ne voivat kyllä siirtyä ihmisen mukana vaatteissa sängystä toiseen tai tavaroita siirrettäessä asunnosta toiseen. Aikuiset luteet havaitsee paljaalla silmällä, mutta nymfivaiheessa olevia ei. Silloin olisi hyvä tarkastaa kyseiset asunnot. Luteella on oma kantansa suurissa kaupungeissa. Ne eivät välttämättä tule aina ulkomailta”, Haikonen tarkentaa.

Myrkyttömiäkin vaihtoehtoja on tarjolla tuholaishyönteisten tarjontaan, kuten feronomiansat ja pölytteet, mutta Haikonen ei usko niiden vaikuttavuuteen, vaikka ymmärtää vihreiden vaihtoehtojen halun.

”Esimerkiksi feronomiansat tappavat vain urospuoliset hyönteiset, mutta jättävät naaraat eloon”, Haikonen jatkaa.

kuva

Koskaan ei ole liian myöhäistä

Mitä sitten taloyhtiöissä tulisi tehdä, kun tuholaiset iskevät? Haikonen kehottaa ottamaan yhteyttä mahdollisimman nopeasti tuholaistorjujaan, joka kertoo vaihtoehdot. Ongelman pahentumista ei kannata jäädä odottamaan. Ympäristöt vaihtelevat ja samoin tehokkaimmat keinot torjunnassa.

”Taloyhtiön on mahdollista tilata tuholaistorjujat paikalle esimerkiksi 2-4 kertaa vuodessa, ennen kuin ongelma on jo syntynyt. Käsittely tappaa ryömivät hyönteiset”, Haikonen lupaa.

”Tosin hyönteisten kohdalla ei ole koskaan liian myöhäistä tilata torjujaa paikalle. Jopa välikerrosten kautta asunnosta toiseen siirtyvistä sokeritoukista ja turkiskuoriaisista päästään eroon”, Haikonen jatkaa.

Rottien kohdalla tuholaistorjunta on vaikeaa, mikäli rottapopulaatio on jo päässyt kasvamaan liian suureksi.

”Rotat lähettävät ensiksi tiedustelijansa tunnustelemaan uutta paikkaa ja mikäli ne eivät palaa, niin muutkaan rotat eivät seuraa niitä. Rottaongelmaan kannattaa tarttua heti”, Haikonen neuvoo.

Taloyhtiöiden iällä ei ole niinkään vaikutusta tuholaisongelmiin. Ongelmia voi olla aivan uudessakin taloyhtiössä. Haikonen on toiminut vuosia tuholaistorjujana. Eksoottisin tapaus mihin hän on törmännyt työssään, oli 10 cm iso herhiläinen. Melkein yhtä ison madagaskarilaisen torakankin hän löysi asiakkaan matkatuliaisina.

Teksti: Esa Pesonen
Kuvat: Pixabay

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Hyvä sisäilma syntyy toimivasta ilmanvaihdosta ja suunnitelmallisesta ylläpidosta

Ilmanvaihto vaikuttaa kiinteistöjen terveellisyyteen, energiankulutukseen ja käyttäjien viihtyvyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen ja rakennusten tiivistäminen korostavat hallitun ilmanvaihdon merkitystä. Pelkkä tekninen järjestelmä ei kuitenkaan takaa hyvää sisäilmaa, vaan tarvitaan myös oikeaa mitoitusta, toimivaa automaatiota, säännöllistä huoltoa ja järjestelmällistä seurantaa.

Korjausten rahoitus ja vakuutusturva koettelevat taloyhtiön taloutta

Taloyhtiön taloudellinen kantokyky punnitaan usein silloin, kun edessä on suuri remontti tai kiinteistössä sattuu vahinko. Lainarahoituksen ehdot, kasvavat korjaustarpeet ja vakuutusten rajaukset kytkeytyvät toisiinsa. Hallituksen ja isännöitsijän tehtävänä on varmistaa, että yhtiö pystyy ennakoimaan kustannuksia ja varautumaan myös odottamattomiin tilanteisiin.

Hallintaanottomenettelyn uudistuneet tiedoksiantotavat

Hallintaanotto on asunto-osakeyhtiölaissa säädetty menettely, jolla taloyhtiö voi puuttua tilanteeseen, jossa osakas tai muu huoneiston käyttäjä laiminlyö velvollisuuksiaan. Menettely etenee kahdessa vaiheessa. Ensin hallituksen on annettava osakkaalle, vuokralaiselle ja muulle mahdolliselle käyttöoikeuden saaneelle kirjallinen hallituksen varoitus. Varoituksesta tulee käydä selville, mistä laiminlyönnistä on kyse ja että huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan, jos tilanne ei korjaannu.

Pääkirjoitus: Turvallisuus on yhteinen asia

Taloyhtiön turvallisuudesta puhutaan usein vasta silloin, kun jotakin tapahtuu. Kun parvekelasi putoaa kadulle, tulipalo syttyy kerrostalossa tai ihminen loukkaantuu liukkaalla pihalla, herää kysymys siitä, olisiko vahinko ollut estettävissä. Monessa tapauksessa olisi. Silti turvallisuus jää helposti muiden, kiireellisemmiltä tuntuvien asioiden varjoon.

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.

Päästölaskenta muuttaa rakennusalaa

Rakennusala on siirtymässä kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, ja suunnittelijoilla on tässä murroksessa keskeinen rooli. Vuonna 2026 voimaan astuva rakentamislain ilmastoselvitys tuo päästölaskennan