Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Taloyhtiön korvausvastuu osakkeenomistajalle yhtiön palkkaaman urakoitsijan aiheuttamasta vahingosta

Taloyhtiöllä on vastuunsa ja velvollisuutensa taloyhtiön käyttämän urakoitsijan suorittamista kunnossapitotöistä osakkeenomistajan huoneistossa. Asunto-osakeyhtiö voi lain nojalla joutua vahingonkorvausvastuuseen, vaikka vahinko on aiheutettu jonkun muun toimesta. Tällainen korvausvastuu saattaa konkretisoitua taloyhtiön käyttämän urakoitsijan aiheuttaman vahingon kohdalla. Voiko yhtiö välttää vahingonkorvausvastuun, jos kaikki vaatimukset ja velvoitteet täytetään asianmukaisesti? Mihin säännöksiin osakkeenomistaja voi nojautua vaatiessaan vahingonkorvausta?

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ VOI joutua vastaamaan käyttämänsä
rakennusurakoitsijan osakkeenomistajalle tai muulle
henkilölle aiheuttamasta vahingosta. Tällaisen vahingonkorvausvastuun
syntymiseksi on yhtiön täytynyt itse toimia huolimattomasti
esimerkiksi epäpätevän urakoitsijan valitsemisella
tai urakan valvonnan laiminlyömisellä. Tällaisessa tilanteessa
tulee kuitenkin huomioida, että vahingon aiheuttanut taloyhtiön
sopimuskumppani lähtökohtaisesti vastaa taloyhtiölle
vahingosta aiheutuneista kustannuksista.

Taloyhtiön kannalta on tärkeää pyrkiä varmistumaan
siitä, että sen sopimuskumppanina toimiva urakoitsija noudattaa
hyvää rakennustapaa. Hyvää rakennustapaa ei ole suoranaisesti
määritelty laissa, mutta lähtökohtaisesti rakentamista
ohjaavien lakien, lakeja täydentävien laatuvaatimuksien
kuten RT-ohjekorttien sekä rakennustarvikevalmistajien julkaisemien
ohjeiden voidaan katsoa määrittävän hyvän rakennustavan.
Vaatimus hyvästä rakennustavasta koskee sekä suunnittelu-
ja rakentamisprosessia että sen lopputulosta. Näin ollen
on asunto-osakeyhtiön intressissä järjestää korjaus- tai muutostyön
suunnittelu, valvominen sekä itse korjaustyön toteuttaminen
siten, ettei osakkeenomistajalle synny siitä vahinkoa.

Edellä todetulla tavalla vahinkoa kärsineen osakkeenomistajan
on mahdollista vaatia asunto-osakeyhtiölain säännösten
perusteella taloyhtiöltä korvausta yhtiön kanssa sopimuksessa
olevan urakoitsijan aiheuttamasta vahingosta. On nähty
tarkoituksenmukaiseksi määritellä taloyhtiön vahingonkorvausvastuu
mahdollisimman kattavasti nykyisessä asunto-osakeyhtiölaissa.
Asunto-osakeyhtiölain sijaan vahingonkorvausvastuuta
arvioidaan vahingonkorvauslain mukaisesti, jos arvioidaan
taloyhtiön käyttämän urakoitsijan ”suoraa” vastuuta
osakkeenomistajalle tai esimerkiksi osakkeenomistajan vuokralaiselle.

Edellä todetulla tavalla asunto-osakeyhtiön vahingonkorvausvastuu
edellyttää huolimattomuutta eli esimerkiksi urakoitsijan
työn puutteellista valvontaa. Näin ollen, kun taloyhtiö
on tilannut urakoitsijan suorittamaan kunnossapito- tai muutostöitä
osakkeenomistajan huoneistoon, on yhtiö vahingonkorvausvelvollinen
siltä osin, kun taloyhtiön toiminta on ollut
huolimatonta vahingon syntymiseksi. Käytännössä vahingonkorvausvastuun
peruste täyttyy suhteellisen helposti, koska
asunto-osakeyhtiölaissa edellytetään kunnossapitotöiden
osalta hyvän rakennustavan noudattamista. Taloyhtiön kannattaakin
vaatia urakoitsijaa korjaamaan puutteellisuudet jo urakan
aikana. Tämä taas tietysti edellyttää työn asianmukaista
valvomista.

Asunto-osakeyhtiön vahingonkorvausvastuu sopimuskumppaninsa
aiheuttamasta vahingosta ei edellä todetulla
tavalla ole rajoittamatonta tai tuottamuksesta riippumatonta.
Lähtökohta on se, että taloyhtiön vahingonkorvausvastuu edellyttää
huolimattomuutta. Tällainen huolimattomuus voi olla esimerkiksi
urakan valvomisen tai lopputyön tarkistamisen laiminlyönti.
Toisin sanoen, jos asunto-osakeyhtiö ei tarpeen tullen
reagoi sopimuskumppaninsa huolimattomaan tai hyvän rakennustavan
vastaiseen toimintaan, voidaan myös yhtiön katsoa
toimineen huolimattomasti.

Taloyhtiön on siis tärkeä huolehtia sopimuskumppaninsa
tekemisistä sekä urakan alussa että sen aikana ja tarkastaa
huolellisesti myös työn lopputulos. Näin ollen yhtiön olisi
hyvä tutustua hyvän rakennustavan periaatteisiin, jotta
urakoitsijan työtä voitaisiin valvoa asianmukaisesti
ja vahingonkorvausvelvollisuudelta
voitaisiin välttyä.
Käytännössä yksinkertaisin ratkaisu on palkata
ammattitaitoinen valvoja ja kiinnittää myös urakoitsijan
valintaan riittävästi huomiota.

Kirjoittaja: Mikko Ravi
Asianajaja, Varatuomari
Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy
www.kak-laki.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu – keskeiset muutokset 1.10.2026

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu merkittävästi lokakuussa 2026. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista, hallintaanottoa, hallittua alasajoa sekä sähköautojen latausmahdollisuuden asentamista taloyhtiöihin. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta samalla mahdollistaa nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Tässä artikkelissa käydään läpi uudistuksen merkittävimmät muutokset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Kattoremontti vaivattomasti

Kokonaisvaltainen kattoremonttipalvelu sisältää kuntotarkastuksen, suunnittelun ja asennuksen Onnistunut kattoremontti alkaa kattoasiantuntijan tekemällä kartoituksella, jonka pohjalta suunnitellaan asiakkaan tarpeita vastaava kokonaisuus. Avaimet

Loppu läträämiselle!

Huoneistokohtaiset vesimittarit ja nykyaikaiset vesikalusteet hillitsevät vedenkulutusta Asunto-osakeyhtiöissä pohditaan keinoja vedenkulutuksen hillitsemiseksi. Kulutukseen perustuva laskutus herättelee asukkaat huomioimaan vedenkäyttöään. Vettä säästävät

Aurinkosähkön ja automaation mahdollisuudet

Rakennuksen sähkösaneeraus edessä taloyhtiössä? Kokonaisvaltainen taloyhtiön sähköremontti on ainoa tapa varmistaa kiinteistön turvallisuus, jos vanhojen sähköjen yleiskunto sitä vaatii. SÄHKÖSANEERAUS TEKEE

Lämmityskauden kynnyksellä kiinteistöt kuntoon

Sää viilenee vääjäämättä. Lämmityskauden alkaessa on aika tarkastaa lämmitysjärjestelmän toiminta, mutta hyvä hetki miettiä myös energiankulutusasioita. Kiinteistön syyshuolto varmistaa paitsi energiansäästön